Ilmestysmaja
Wikipedia
Ilmestysmaja eli tabernaakkeli (hebreaksi Mishkan, Ohel) oli siirrettävä pyhäkköteltta, jonka Mooses rakennutti Toisessa Mooseksen kirjassa kuvattujen ohjeiden mukaan. Maja oli juutalaisen uskonnon keskeisin palvontapaikka sinä aikana, kun juutalaiset pakenivat Egyptistä Luvattuun maahan, siihen saakka kun sen osat siirrettiin osaksi Salomon temppeliä, joka korvasi majan.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Jumala antoi Israelin kansalle käskyn rakentaa ilmestysmaja, jotta hän voisi asua kansansa keskuudessa (2 Moos. 25:8). Ilmestysmajasta käytetiin myös nimitystä "lain asumus" ja "lain maja", koska laintaulut oli laitettu liitonarkkuun. Kun Israelin kansa vaelsi erämaassa seuraten päivällä pilvenpatsasta ja yöaikaan tulipatsasta, he kuljettivat ilmestysmajaa mukanaan. Leeviläisten tehtävä oli kantaa ilmestysmajaa ja sen kaikkea kalustoa.