Toinen Mooseksen kirja
Wikipedia
Toinen Mooseksen kirja (Exodus, kreik. Εξοδος, "lähtö", hepreaksi ואלה שמות, Ve-eleh shemoth, "Nämä ovat nimet" tai vain שמות, Shemoth) on toinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten pyhän kirjoituksen Tooran toinen kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin toinen kirja. Kirjan alussa Israelin kansa on Egyptin orjuudessa kunnes he pakenevat erämaahan ja lähtevät kohti luvattua maata. Kirja sisältää Mooseksen lain, johon kuuluvat muun muassa kymmenen käskyä.
[muokkaa] Historia
Toinen Mooseksen kirja kertoo juutalaisen kansan kokemuksista orjuudessa Egyptissä sekä heidän lähdöstään (exoduksesta) maasta kohti luvattua maata. Kirja yltää ajallisesti Joosefin kuolemasta ilmestysmajan pystyttämiseen erämaassa. Ajallisesti se kattaa 145 vuotta, olettaen, että lasketaan 430 vuotta (12:40) eteenpäin Abrahamille tehdyistä lupauksista (Gal. 3:17).
Juutalaisten Egyptistä lähdön ajoituksesta kiistellään edelleen. Uskonnolliset oppineet suosivat varhaisempaa ajoitusta Amenhotep II:n aikana noin vuonna 1444 eaa. Maallisemmat oppineet uskovat exoduksen tapahtuneen noin vuonna 1290 eaa. Ramses II:n hallintokaudella.
Perimätiedon ja suurimman osan uskonnollisista oppineista mukaan kirjan on kirjoittanut Mooses. Erään nykyaikaisen teorian mukaan kirja on koottu myöhemmin yhteen varhaisemmista lähteistä. Tämän teorian vastustajat ovat huomauttaneet, että kirjoittajalla oli suoraa tietämystä egyptiläisestä yhteiskunnasta ja että hän on kirjoittanut ylös yksityiskohtia, jotka osoittavat hänen olleen tapahtumien silminnäkijä.
[muokkaa] Sisältö
[muokkaa] Yhteenveto
- Israelilaiset orjina Egyptissä, heidän lukumääränsä kasvu (1)
- Mooseksen syntymä (2)
- Herra kutsuu Mooseksen, palava pensas
- Vitsaukset Egyptissä (7-12)
- Pääsiäinen, israelilaiset lähtevät Egyptistä (12)
- Israelilaiset kulkevat meren poikki (14)
- Mannaihme (16)
- Vettä kalliosta (17)
- Kymmenen käskyä (20)
- Mooseksen laki (20-31)
- Kultainen vasikka (31-32)
- Liiton arkin ja ilmestysmajan rakentaminen (36-40)
[muokkaa] Israelilaiset ja heidän pakonsa orjuudesta (1-14)
Uusi faarao haluaa tuhota Egyptissä asuvat israelilaiset. Hän pakottaa heidät orjatyöhön. Faaraon tytär löytää leeviläiseen sukuuun kuuluvan poikavauvan joesta. Hän antaa lapselle nimen Mooses ja adoptoi tämän. Mooses kasvaa egyptiläisenä, mutta alkaa lopulta tuntea sympatiaa omaa kärsivää kansaansa kohtaan. Hän surmaa erään egyptiläisen, joka löi israelilaista, ja joutuu pakenemaan Midianin maahan. Hänestä tulee Jethro-nimisen papin paimen, ja hän nai tämän tyttären, jonka nimi on Sipporan (1-2).
Erään kerran kun Mooses on kaitsemassa lampaita Horebin vuorella, Jumala ilmestyy hänelle palavan pensaan hahmossa. Jumala määrää Mooseksen menemään faaraon eteen ja vaatimaan kansansa vapauttamista. Mooses on vastahakoinen, mutta Jumala taivuttelee hänet tehtävään lupaamalla kaiken tarvittavan avun. Hän myös nimittää Mooseksen veljen Aaronin hänen apulaisekseen. Mooses palaa Egyptiin (3-4).
Faarao ei ainoastaan vastaa kieltävästi Mooseksen vaatimuksiin, vaan koventaa näiden pakkotyötä. Mooses valittaa Jumalalle, joka uudistaa käskynsä vastaamalla, että aikoo näyttää kaiken voimansa ja vapauttaa Israelin. Mooseksen ja hänen perheensä sukuluettelo annetaan tässä vaiheessa, jotta se ei myöhemmin keskeyttäisi tai heikentäisi sen jälkeen tulevaa kertomusta (5-6).
Jumala lähettää Egyptiin yhdeksän vitsausta:
- Niilin veden muuttaminen vereksi
- sammakot
- sääsket
- paarmat
- karjan kuolema
- märkäpaiseet
- rakeet
- heinäsirkat, jotka syövät kaiken kasvillisuuden
- kolmen päivän pimeys
Faarao ei välitä ensimmäisestä vitsauksesta, sillä hänen omat tietäjänsä pystyivät toistamaan sen. Toisen vitsauksen jälkeen hän alkaa jo anoa Moosesta ja antaa erilaisia lupauksia, mutta hän peruu sanansa, heti kun vitsaukset ovat menneet ohi (7-10).
Viimeisenä, kymmenentenä, vitsauksena Egyptin kaikki esikoiset kuolevat. Sen jälkeen faarao päästää israelilaiset lähtemään, eli tapahtuu alkuperäinen pääsiäinen. He lähtevät ensin Ramsekseen ja sitten Sukkotiin. Luku 12 päättyy yleisiin pääsiäistä koskeviin säädöksiin (11-12).
[muokkaa] Matka erämaassa Siinainvuorelle (13-18)
Faaraon sydän kovettuu ja hän lähettää armeijansa israelilaisten perään. Israelilaiset etenevät itään jumalaisessa suojeluksessa, päivällä pilvenpatsaan ja yöllä tulenpatsaan ohjaamana. He saapuvat "Kaislameren" (Yam Suph, yleisesti käännetty Punaiseksimereksi) rantaan juuri kun egyptiläiset ovat saavuttamaisillaan heidät. Jumala antaa Moosekselle käskyn nostaa kätensä ja halkaista meri. Meri jakautuu kahtia, ja israelilaiset kulkevat sen poikki. Kun egyptiläiset yrittävät samaa, Mooses palauttaa meren paikoilleen, ja koko armeija hukkuu. Mooses ja hänen kansansa laulavat Jumalalle ylistyslaulun (13-14).
Israelilaiset jatkavat matkaa erämaassa. Sinin autiomaassa kansa alkaa valittaa ruoan puutetta. Jumala lähettää heille viiriäisiä ja päivittäisen annoksen mannaa taivaasta. Refidimissä kansa alkaa valittaa veden puutteesta. Mooses iskee Horebilla vettä kalliosta. Amalekilaiset tekevät yllätyshyökkäyksen israelilaisten kimppuun. Joosua johtaa israelilaisten armeijan voittoon, mutta Jumala määrää silti ikuisen sodan amalekilaisia vastaan (15-17). Midianilaisten pappi Jetro saapuu tapaamaan Moosesta ja kehottaa tätä nimittämään tuomarit. Tuomarit asetetaan (18).
[muokkaa] Liitto ja lait (19-24)
Kolmannessa kuussa israelilaiset saapuvat Siinainvuorelle ja Jumala julistaa kansalle Mooseksen kautta, että he ovat Jumalan kansa, pappiskansa, koska hän on vapauttanut heidät orjuudesta kaikkivaltiudellaan. Israelilaiset hyväksyvät kutsun, ja Jumala ilmestyy Moosekselle vuoren huipulla ukkosessa ja salamoinnissa, savupilvessä ja trumpettien soidessa (19).
Tämän jälkeen Jumala antaa kansalle tiivistetyn moraalilain, kymmenen käskyä (20). Sitä seuraa yksityiskohtaisempi liiton laki, joka sisältää sekä rituaalilakeja että yhteiskunnallisia lakeja. Jumala lupaa kansalle Kaanaanmaan, jos he tottelevat häntä, mutta varoittaa kaanaalaisten kansojen pakanuudesta (21-23). Jumala kutsuu Mooseksen vuorelle vastaanottamaan kaksi kivitaulua, joihin laki on kirjoitettu, sekä lähempiä ohjeita (24).
[muokkaa] Ohjeet telttamajasta, uhrialttarista ja rituaalivälineistöstä (25-31)
Seuraavissa luvuissa Mooses saa yksityiskohtaiset ohjeet telttamajan, uhrialttarin, pappien puvuston ja kaiken telttamajassa tarvittavan välineistön valmistamiseksi. Telttamaja tulee rakentaa Jumalan asumukseksi, jotta hän voi asua kansansa keskellä (25-28).
Ohjeiden mukaan tulee valmistaa:
- liitonarkku eli liitonarkki, joka sisältää laintaulut
- uhrileipäpöytä eli näkyleipäpöytä
- seitsenhaarainen lamppu eli menorah sekä lamput öljyineen
- telttamaja seinineen, verhoineen ja väliverhoineen
- polttouhrialttari
- esipiha pylväineen, poikkitankoineen ja verhoineen
- suitsutusalttari, pyhä öljy ja suitsutusaineet
- pronssiallas
Ohjeet annetaan myös pappien asujen valmistamiseksi (28):
- efodikasukka kahdella onykskivellä, joihin on kaiverrettu Jaakobin poikien eli Israelin heimojen nimet
- rintakilpi, johon sijoitetaan urim ja tummim
- viitta
- kirjottu paita
- turbaani
- kangasvyö
Näitä ohjeita seuraavat yksityiskohdat rituaaleista pappien vihkimiseksi, mukaan lukien vaatteiden pukeminen, voitelu ja seitsemän päivän uhrit. Israelilaiset saavat myös määräyksen joka-aamuisesta ja -iltaisesta karitsan uhraamisesta (29).
Tämän jälkeen seuraa lisää ohjeita telttamajan kultaisen suitsutusalttarin, voiteluöljyn ja hajusteiden valmistamiseksi. Jumala nimittää Bezaleelin ja Aholiabin valmistamaan kaiken määrätyn.
[muokkaa] Kultainen sonni ja lain uusiminen (32-34)
Kun Mooses on ylhäällä vuorella, kansa tulee kärsimättömäksi ja määrää Aaronin valmistamaan heille kultaisen sonnin (vuoden 1933 käännöksessä: kultaisen vasikan), jota he palvovat ilolla. Jumala kertoo Moosekselle, että kansa on syyllistynyt epäjumalanpalvontaan ja uhkaa hylätä Israelin. Kun Mooses näkee, mitä kansa on tehnyt, hän suuttuu ja rikkoo laintaulut. Mooses sulattaa sonnin, polttaa sen, sekoittaa sen veteen ja juottaa kansalle. Tuomittuaan kansan ja Aaronin Mooses pyytää Jumalalta armoa kansalle. Jumala suostuu (32-33). Mooses saa uudet laintaulut, johon Jumala kirjoittaa lait henkilökohtaisesti. Mooses palaa kansan luo. Kansa kuuntelee häntä kunnioittavan hiljaisuuden vallitessa (34).
[muokkaa] Telttamajan, uhrialttarin ja rituaalivälineistön valmistus (35-40)
Mooses kokoaa seurakunnan, määrää heille sapatin vieton ja pyytää lahjoituksia pyhäkön valmistamiseksi. Kansa osallistuu halulla, ja telttamaja ja kaikki määrätty välineistö valmistetaan Bezaleelin ja Aholiabin johdolla. Kaikki saadaan kokoon toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä (35-40). Osa on enimmäkseen sanasta sanaan kopiota luvuista 25-31.
