Junkers Ju 52
Wikipedia
| Junkers Ju 52/3m | ||
|---|---|---|
 |
||
| Yleiset | ||
| Tyyppi | (Sotilas)kuljetus- ja matkustajakone | |
| Ensilento | 13. lokakuuta 1930 (Ju 52/m1) | |
| Palveluskäyttöön | 1935 | |
| Valmistaja | Junkers | |
| Miehistö | 3 | |
| Matkustajia | 17 | |
| Mitat | ||
| Pituus | 18,90 m | |
| Siipien kärkiväli | 29,25 m | |
| Korkeus | 6,10 m | |
| Siipipinta-ala | 110,50 m² | |
| Paino | ||
| Tyhjä | 6 590 kg | |
| Hyötykuorma | 3 910 kg | |
| Täysi kuorma | 10 500 kg | |
| Voimanlähde | ||
| Moottori | 3 x BMW 132 | |
| Teho | 3 x 819 hv | |
| Suorituskyky | ||
| Huippunopeus | 264 km/h | |
| Nousunopeus | 4,00 m/sek | |
| Siipikuorma | 95,00 kg/m² | |
| Lentomatka | 860 km | |
| Lakikorkeus | 6 100 m | |
| Aseistus | ||
| Aseistus | 2 x 7,92 mm konekivääri ja 500 kg pommi | |
Junkers Ju 52 (kutsumanimeltään Tante Ju, Täti Ju) oli saksalainen matkustaja- ja kuljetuskone, jota Junkers-yhtiö valmisti vuosien 1930 ja 1945 välillä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kuljetus- ja matkustajakone
Ju 52:n ensimmäinen yhdellä moottorilla varustettu prototyyppi valmistettiin vuonna 1930 Ernst Zindelin toimesta Junkersin tehtailla Dessaussa, jolloin jo poimutettu metallinen runko sai koneelle tunnusomaisen laatikkomaisen ulkoasun. Kolme BMW:n moottoria paransi suorituskykyä sekä rahtimäärää ja kone nimettiin uudelleen Ju 52/3m (3m eli kolme moottoria) tyyppimerkinnällä. Siviilikäytössä Lufthansan matkustajakoneena Ju 52 pystyi kuljettamaan 17 matkustajaa Berliinistä Roomaan kahdeksassa tunnissa. Vientimalleihin asennettiin myös Pratt & Whitney Wasp ja Bristol Pegasus moottoreita.
[muokkaa] Sotilaskuljetus- ja pommikone
Junkers Ju 52:sta tehtiin pommikone 1934, mitä käytettiin sittemmin ensimmäistä kertaa Espanjan sisällissodassa pommikoneena (Guernica) ja kuljetuskoneena ja myös laskuvarjojoukkojen pudotuksissa. Suurin laskuvarjo-operaatio, missä Ju 52:t olivat mukana oli hyökkäys Kreetalle toukokuussa 1941, mihin osallistui noin 500 konetta.
Luftwaffen pääasiallinen kuljetuskone toisessa maailmansodassa oli Ju 52. Verrattuna hävittäjiin kone oli hidas (huippunopeus 265 km/h) ja kahdella konekiväärillä varustettuna melko kevyesti aseistettu, joten saattue oli aina tarpeellinen ja useita koneita ammuttiin alas. Kone näytteli merkittävää roolia mm. Stalingradin motin huoltolennoissa. Myös Norjan miehityksessä Weserübung-Nord:ssa 9. huhtikuuta 1940 alkaen oli Junkers Ju 52:lla suuri merkitys siksi, että vuoristoisessa maassa se pystyi hyödyntämään melko lyhyitä ja heikkokuntoisia lentokenttiä.
Koneita valmistettiin 5000 kappaletta. Vaikka useimmat koneet tuhottiin sodassa ja sodan jälkeen, niin pieni määrä valmistettiin vuoden 1945 jälkeen Ranskassa ja Espanjassa. Sveitsin ilmavoimat käyttivät joitain koneita 1980-luvulle asti. Jonkun verran koneita on edelleen lentokelpoisessa kunnossa ja edelleen jatkuvassa käytössä.
[muokkaa] Ju 52 Suomessa
Finnairin edeltäjä Aero tilasi yhden koneen jo vuonna 1932, se oli kolmimoottorinen, 14-paikkainen Ju 52/3m ja otettiin käyttöön 1. heinäkuuta 1932 Helsinki-Tukholma välille. Yhteensä Aero tilasi viisi konetta. Tunnetuin koneista oli Kaleva, jonka neuvostoliittolaiset pommikoneet ampuivat alas Suomenlahdella 14. kesäkuuta 1940.
[muokkaa] Museokone D-AQUI
Viimeksi saksalainen Tante Ju D-AQUI vieraili Suomessa Malmin lentokentällä 15. toukokuuta 2005.
Lähteitä
- [1] Ju-52 EADSin ilmailuhistoriassa (englanniksi)
