Kharon
Wikipedia
|
||
Löytäminen | ||
Löytäjät | James Christy | |
Löytöaika | 22. kesäkuuta 1978 | |
Kiertoradan ominaisuudet | ||
Keskietäisyys Auringosta | 5 913 520 000 km 39,48168677 AU |
|
Eksentrisyys | 0,24880766 | |
Kiertoaika Auringon ympäri | 248 y 197 d 5,5 h | |
Synodinen kiertoaika | 366,7 d | |
Keskiratanopeus | 4,7490 km/s | |
Inklinaatio | ||
Kuiden lukumäärä | 2 | |
Fyysiset ominaisuudet | ||
Päiväntasaajan halkaisija | 1 210 km | |
Pinta-ala | 4 400 000 km2 | |
Massa | 1,62×1021 kg 0,0002 Maan massaa |
|
Keskitiheys | 1,71 g/cm3 | |
Painovoima pinnalla | m/s2 | |
Pyörähdysaika | 6 d 9 h 17,6 m | |
Akselin kaltevuus | ||
Albedo | ||
Pakonopeus | km/s | |
Pinnan lämpötila | alin: keski: {{{keskilämpö}}} ylin: {{{ylinlämpö}}} |
|
Kaasukehän ominaisuudet | ||
Kaasunpaine | ||
Koostumus | ||
Kharon on Pluton kuu. Sitä voi toisaalta pitää kaksoisplaneettana Pluton kanssa. Sen löysi tähtitieteilijä James Christy 22. kesäkuuta 1978 tutkiessaan muutamaa kuukautta aiemmin otettuja valokuvia Plutosta ja huomatessaan pienen pullistuman ilmestyvän siihen säännöllisesti. Myöhemmin pullistuma vahvistettiin 29. huhtikuuta 1965 otetuista kuvista erilliseksi taivaankappaleeksi. Aluksi Kharonille annettiin tilapäinen nimi 1978 P 1.
Kuu sai nimensä kreikkalaisen mytologian hahmon mukaan: Kharon oli tuonelan jumala Haadeksen lautturi. Haades puolestaan tunnettiin myöhemmin roomalaisessa mytologiassa nimellä Pluto. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) vahvisti nimen vuonna 1985.
Vuorovesivoimat pitävät Pluton ja Kharonin aina sama puoli toisiinsa kääntyneinä. Kharon kiertää Pluton samassa ajassa kuin tämä kierähtää akselinsa ympäri eli 6,387 vuorokaudessa (6 vrk 9 h 18 min). Kharonin halkaisija 1192 km on runsas puolet (53 %) Pluton halkaisijasta. Kharonin massa on seitsemäsosa Pluton massasta ja sen pinta-ala on 4 400 000 km². Toisin kuin Pluto, joka on jäätyneen typen peittämä, Kharon näyttäisi olevan vesijään peitossa.
Vuonna 2005 löydetyt kiertolaiset Nix ja Hydra ovat myös Pluton kuita.
Kesällä 2005 sattuneen tähdenpeiton aikana tehdyistä havainnoista ESOssa on mitattu Kharonin halkaisijaksi 604 km ja tiheydeksi 1,71 g/cm3. Lisäksi voitiin päätellä, että Kharonilla ei ole kaasukehää, tai että sen paine voi olla korkeintaan miljoonasosan Maan ilmakehän paineesta.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuiperin vyöhykkeen kappaleet |
Pluto | Kharon | Hydra | Nix | Orcus | Ixion | 2002 UX25 | Varuna 2002 TX300 | 2003 EL61 | Quaoar | 2005 FY9 | 2002 AW197 | Eris | 2004 XR190 |
Luokittelematon: Sedna |
Aurinkokunta |
---|
Planeetat ja Kääpiöplaneetat |
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto/Kharon · Eris
|
Kuut · Meteoroidit · Asteroidivyöhyke · Komeetat · Kuiperin vyöhyke · Oortin pilvi |