Typpi
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Typpi | ||||
| Tunnus | N | ||||
| Järjestysluku | 7 | ||||
| Luokka | epämetalli | ||||
| Lohko | p-lohko | ||||
| Ryhmä | 15 | ||||
| Jakso | 2 | ||||
| Tiheys | 0,00125×103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | - (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | väritön | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1772, Daniel Rutherford | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 14,00674 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 70 pm | ||||
| Kovalenttisäde | - pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 92 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [He] 2s2 2p3 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 5 | ||||
| Hapetusluvut | -3, +1, +2, +3, +4, +5 | ||||
| Kiderakenne | heksagoni | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kaasu | ||||
| Sulamispiste | 63,25 K (−209,9 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 77,35 K (−195,8 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 17,3×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 2,7928 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 0,3604 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | - Pa - K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 334 (869) m/s 293 (76,15) K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 3,04 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 1,040 (N2) kJ/kg K | ||||
| Sähkönjohtavuus | - S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | 0,03 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Typpi (lat. 'nitrogenium') on alkuaine, joka esiintyy normaalisti kaksiatomisena kaasuna N2. Typen järjestysluku on 7, kemiallinen merkki N ja CAS-numero 7727-37-9. Typpi on osana monissa elämälle välttämättömissä yhdisteissä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ominaisuudet
Typpi on epämetalli, jolla on viisi elektronia uloimmalla elektronikuorellaan. Huoneenlämmössä typpi on hajutonta, mautonta ja väritöntä. Kahden typpiatomin muodostamassa typpimolekyylissä N2 on kestävä kolmoissidos, mikä tekee typestä passiivisen.
[muokkaa] Historia
Daniel Rutherford löysi typen vuonna 1772, mutta jo keskiajan alkemistit tunsivat typen yhdisteitä.
[muokkaa] Esiintyminen
Typpi on luonnossa hyvin yleinen alkuaine ja sitä esiintyy kaikissa eliöissä maapallolla. Typpi kuuluu keskeisesti mm. aminohappoihin. 78% Maan ilmakehästä koostuu typestä.
[muokkaa] Isotoopit
Typellä on kaksi isotooppia, pysyvä N-14, jota on yli 99,6% kaikesta typestä, ja pysymätön N-15.
[muokkaa] Käyttö
Nestemäinen typpi soveltuu matalan kiehumispisteensä ansiosta mm. jäähdytykseen. Tämän lisäksi typen passiivisuus mahdollistaa sen käytön suojakaasuna. Teollisuudessa typpeä käytetään ammoniakin, lannoitteiden sekä perinteisten räjähdysaineiden raaka-aineena. Typpihapon ja suolahapon seos, kuningasvesi on yksi harvoja aineita, joka voi liuottaa kultaa.
[muokkaa] Biologinen merkitys
Typpi on elintärkeää kaikelle elämälle, sillä sitä tarvitaan aminohappojen sekä nukleiinihappojen muodostamisessa. Vaikka suurin osa ilmakehästä onkin typpeä, voi kasveille syntyä siitä vajausta, sillä ne eivät voi vastaanottaa sitä suoraan ilmasta. Tähän pystyvät mm. hernekasvien juurinystyröissä elävät typensitojabakteerit, jotka elävät symbioosissa kasvin kanssa. Maan kalkituksella voidaan lisätä typen saantia maasta. Typen puute näkyy kasveissa kasvun vähenemisenä ja klorofyllin hajoamisesta johtuvana lehtien kellastumisena. Myös antosyaanivärejä saattaa alkaa kertyä lehtiin. Eläimet eivät voi sitoa typpeä itse lainkaan, vaan saavat tarvitsemansa typen syödessään kasveja tai muita eläimiä.
[muokkaa] Huomioitavaa ja varoitukset
Liian suurina pitoisuuksina hengitettynä typpi syrjäyttää hapen ja aiheuttaa tukehtumisen, tajuttomuuden ja kuoleman. Sukeltajantauti johtuu siitä, että paineessa kudoksiin liuennut typpi alkaa kuplia kun paine vähenee pintaan noustaessa. Syvällä sukellettaessa on mahdollista myös joutua humalan kaltaiseen typpinarkoosiin. Typpi on kasviravinne, joka aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä. Typen oksidit aiheuttavat happamia sateita.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Nesteytetyn typen kansainvälinen kemikaalikortti
- Typen (puristettu kaasu) kansainvälinen kemikaalikortti
- Onnettomuutta ja vaaraa aiheuttavat aineet
- Kokeita nestemäisellä typellä
