Kioto
Wikipedia
[[Kuva:|235px|Kioton sijainti.]] Kioton sijainti Kiotossa, Japanissa. |
|
Sijainti | |
Koordinaatit | |
Maa | Japani |
Alue | Kansai |
Prefektuuri | Kioto |
Maantieteelliset piirteet | |
Pinta-ala | 827,90 km² |
Väestö (1. syyskuuta 2006) | |
Yhteensä | 1 472 666 |
Väestötiheys | 1778,8/km² |
Symbolit | |
Puu | Isoriippapaju, Vaahtera, Katsura |
Kukka | Kamelia, Kirsikka, Azalea |
Kioton symboli |
|
Kioton kaupungintalo | |
Pormestari | Yorikane Masumoto |
Osoite | 〒604-8571 Kyoto-shi, Nakagyo-ku, Teramachi-Oike, 488 |
Puhelinnumero | 075-222-3111 |
Virallinen kotisivu: Kyōto-shi |
Kioto (jap. 京都, Kyōto kuuntele ääntämys?) on Kioton prefektuurin pääkaupunki Japanissa pääsaari Honshun länsiosassa. Se on osa Kansain seudun suurkaupunkialuetta Osakan ja Kōben kanssa. Kioto oli Japanin pääkaupunki vuodesta 794 vuoteen 1868, jolloin pääkaupunki siirtyi Meiji-restauraation yhteydessä Tokioon. Kaupungin väkiluku (2006) on 1 473 050.
Sisällysluettelo |
Japanilaisen kulttuurin keskus
Buddhalaisista ja šintolaisista temppeleistään kuuluisa kaupunki on kenties Japanin suosituin turistinähtävyys. Kuuluisimpia buddhalaistemppeleitä ovat Kiyomizu-dera (Puhtaan veden temppeli), Kinkaku-ji (Kultainen paviljonki) ja Ginkaku-ji (Hopeinen paviljonki). Šintolaistemppeleistä merkittävimpiä ovat Heian Jingū, joka rakennettiin vuonna 1895 keisarillisen perheen kunniaksi, sekä Yasaka Jinja.
Kaupunki on muutoinkin kulttuurillinen keskuspaikka. Siellä on omat korttelialueensa niin geisha-kulttuurin vaalimiseen (erityisesti Gion ja Pontochō) kuin myös samurai-elokuvien kuvaamiseenkin. Perinteiseen tyyliin rakennettuja kortteleita halutaan suojella. Suojeluun liittyy myös kaupunkikuvallinen yhtenäisyys, joten Kiotoon ei sallita rakennettavan pilvenpiirtäjiä.
Unescon maailmanperintökohteet
Kiotossa sijaitsee 17 historiallista monumenttia, jotka ovat merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon.
|
Historia
Suurimman osan historiastaan Kioto on ollut Japanin keisarillinen pääkaupunki. Kioton historia voidaan jäljittää alkaneeksi jo 500-luvulla, jolloin Aoi matsuri järjestettiin siellä ensimmäistä kertaa hyvän sadon ja sään rukoilemista varten.
Kioto ei syntynyt Japanin pääkaupungiksi. Ensimmäinen pääkaupunki oli Nara, josta se siirrettiin vuonna 741 Naran ja Kioton välissä sijaitsevaan paikkaan nimeltä Kuni-kyō. Vuonna 784 pääkaupunki siirrettiin Nagaoka-kyōhon ja 794 lopulta Heian-kyōhon eli nykyiseen Kiotoon. Kaupungin ulkomuoto on säilynyt samana tuolta ajalta asti; temppelit, kaupat sekä pyhäköt sijaitsevan samoissa paikoissa.
Vuonna 1192 Kamakura-šogunaatin perustamisen seurauksena todellinen valta siirtyi Kamakuraan. Pääkaupunkina toimi kuitenkin Kioto, vaikka siellä sijaitsevalla hallitsijalla tai hänen hallinnollaan ei ollut enää valtaa. Keisarillinen valta palautettiin hetkeksi vuonna 1333, mutta menetettiin nopeasti Ashikaga-šogunaatin perustamisen jälkeen.
Vuonna 1467 Japanin sisällissodan, Ōnin no ranin seurauksena suurin osa Kiotosta paloi maan tasalle. Uusi šogunaatti perustettiin Edoon, nykyiseen Tokioon vuonna 1603.
Vallankumouksellisesta tilanteesta johtuen keisarillinen valta palautettiin jälleen 1868. Keisari Mutsuhito, joka nyt oli täydessä vallassaan, siirtyi seuraavana vuonna Tokioon, eikä keisarillinen hallinto enää palannut Kiotoon.
Vaikka toisessa maailmansodassa suuret kaupungit joutuivan pommituksen alaiseksi, säästyi Kioto tuhoavalta pommitukselta. Amerikan kuudennen armeijan päämaja sijaitsi miehityksen aikana Kiotossa.
Maantiede
Kioto on sisämaan kaupunki. Sen alue ulottuu pohjoisessa Tamban ylängölle. Urbaani alue sijaitsee Kioton (Yamashiron) allaslaaksossa. Laaksoa ympäröivät vuoret kolmella ilmansuunnalla: idässä, pohjoisessa ja lännessä. Korkeimmatkin vuoret koillisosassa jäävät alle 1000 metrin. Laakso avautuu kaakkoon kohti Osakaa.
Kioton alueella virtaa kolme merkittävää jokea. Laakson itäosassa Kamogawa, länsiosassa Katsuragawa, ja eteläosassa Ujigawa. Joet yhdistyvät kaupungin kaakkoispuolella Yodogawaksi, joka laskee Osakan lahteen.
Aiheesta muualla
- Kioton kotisivut (englanniksi)
- Hanami Web - Kyoto (englanniksi)
- Kioton historialliset monumentit Unescon sivuilla (englanniksi)
Kioton prefektuuri | |
Kaupungit: Ayabe | Fukuchiyama | Jōyō | Kameoka | Kyōtanabe | Kyōtango | Kioto | Maizuru | Miyazu | Mukō | Nagaokakyō | Nantan | Uji | Yawata | |
Piirikunnat: Funain piirikunta | Kusen piirikunta | Otokunin piirikunta | Sōrakun piirikunta | Tsuzukin piirikunta | Yosan piirikunta |
Gusukut ja muut Ryūkyūn kuningaskunnan omistukset (Shuri, Katsuren, Naka, Nakijin, Seifa-utaki, Sonohyan Utaki Ishimon, Shikina-en, Tamaudun, Zakimi) | Himejin linna | Hiroshiman rauhanmuistomerkki | Hōryū-jin alueen buddhalaiset monumentit | Itsukushiman pyhäkkö | Kii-vuoriston pyhät paikat ja pyhiinvaellusreitit (Kōya-vuori, Kumano sanzan, Yoshino ja Ōmine) | Kioton historialliset monumentit (Byōdō-in, Daigo-ji, Ginkaku-ji, Hongan-ji, Nijōn linna, Kiyomizu-dera, Kinkaku-ji, Ninna-ji, Ryōan-ji, Saihō-ji, Kamon pyhäkkö, Tō-ji) | Naran historialliset monumentit (Tōdai-ji, Saidai-ji, Kōfuku-ji, Kasugan pyhäkkö, Gangō-ji, Yakushi-ji, Tōshōdai-ji, Heijōn palatsi) | Nikkōn pyhäköt ja temppelit (Rinnō-ji, Futarasanin pyhäkkö, Tōshō-gū) | Shirakami-Sanchi | Shirakawa-gōn ja Gokayaman historialliset kylät | Shiretokon kansallispuisto | Yakushima |