Kirurgia
Wikipedia
Kirurgia on lääketieteen ala, jossa sairauksia, vammoja, kasvaimia tai epämuodostumia hoidetaan leikkausten avulla. Sana kirurgia juontuu kreikasta ja tarkoitti alun perin käsityötä (χειρουργία < χείρ "käsi" + έργον "työ").
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Opinnot ja erikoistuminen
Jotta lääkäristä tulisi kirurgi, hänen on lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen opiskeltava kuusi vuotta ohjatussa kirurgian koulutuksessa. Koulutukseen sisältyy Suomessa noin kaksi vuotta eri alojen leikkauksia sisältävää runkokoulutusta, jonka jälkeen erikoistuva lääkäri valitsee jonkin kirurgian osa-alueen. Kirurgiaa opiskellaan paljolti "mestarin kisällinä" eli seuraamalla kokeneiden kirurgien leikkauksia ja tekemällä omaa leikkaustoimintaa kokeneemman valvonnassa, mutta myös laaja teoriaopetus on välttämätöntä. Lastenkirurgian alalle ei lääkäri monissa klinikoissa pääse edes apulaislääkärin sijaiseksi, ellei oli valmis kirurgi.
Suomessa kirurgisia erikoisaloja ovat gastroenterologinen kirurgia, lastenkirurgia, ortopedia ja traumatologia, plastiikkakirurgia, suu- ja leukakirurgia, sydän- ja rintaelinkirurgia, urologia, verisuonikirurgia, käsikirurgia ja neurokirurgia. Leikkauksia suoritetaan myös muilla erikoisaloilla, kuten gynekologian, silmätautien ja korva-, nenä- ja kurkkutautien aloilla. [1]
[muokkaa] Kirurgian historiaa
Vanhalla ajalla käsityöläisenä pidettyä kirurgia arvostettiin vähemmän kuin pappiin verrattavana parantajana toiminutta yleislääkäriä. Akateeminen koulutus alkoi vähitellen keskiajalla, ensin Italian ja Ranskan yliopistoissa. Silti latinaa ja yleissivistystä hankkivien lääkärien ja usein killoissa ja oppisopimuksilla harjoittelevien, joskus lukutaidottomienkin kirurgien välillä oli suuri ero. Vasta 1700-luvulla katsottiin tarpeelliseksi, että lääkärienkin oli perehdyttävä kirurgian alkeisiin. [2]
[muokkaa] Katso myös
- Välskäri
