Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Klingonin kieli – Wikipedia

Klingonin kieli

Wikipedia

Klingon
Muu nimi
Omakielinen nimi tlhIngan Hol
Englanti Klingon
Ranska klingon
Tiedot
Alue
Virallinen kieli
Puhujia
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen / pIqaD
Kielenhuolto Klingon Language Institute
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta keinotekoiset kielet
Kieliryhmät taidekielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 tlh
SIL tlh
Ohje
Qapla' eli "menestystä!" kirjoitettuna Star Trekissä käytetyillä pIqaD-merkeillä
Qapla' eli "menestystä!" kirjoitettuna Star Trekissä käytetyillä pIqaD-merkeillä

Klingonin kieli (klingoniksi tlhIngan Hol) on Star Trek -universumin klingonien käyttämä keinotekoinen kieli. Kielen suunnitteli 1980-luvun alussa kielitieteilijä Marc Okrand. Koska klingonin ei ole tarkoituskaan kuulostaa ihmiskieleltä, siinä on paljon erikoisuuksia, kuten objekti-verbi-subjekti (OVS) -sanajärjestys. Kielen perusääntämyksen kehitti näyttelijä James Doohan ensimmäistä Star Trek -elokuvaa varten. Elokuvassa kuultiin ensimmäisen kerran klingonien puhuvan omaa kieltään ja näiden äänteiden pohjalta Okrand kehitti Star Trek III: Spockin paluu -elokuvaa varten kokonaisen klingonin kielen. Alkuperäisessä Star Trek -sarjassa klingonit puhuivat aina englantia. Kieli on saavuttanut sellaisen aseman, että esimerkiksi Google-hakuohjelmaa voi käyttää klingonin kielellä.[1]

Klingonin kielestä on sarjoissa ja kirjoissa käytetty myös nimitystä Klingonese tai Klingonaase, mutta tämän on selitetty olevan toinen klingonien Qo'noS' (Kronos) -kotiplaneetalla puhuttu kieli.

Klingonin kielellä voi käydä normaalia keskustelua, mutta sen viitekehyksen ollessa hyvin Star Trek -vaikutteinen, siitä puuttuu monia käsitteitä, joita ihmiset tarvitsevat jokapäiväisessä kielessä. Esimerkiksi sanaa suvaitsevaisuus ei ole klingonissa, ei myöskään Maapallon kasvien tai eläinten nimiä.

Klingonin kieli on lähes säännöllinen, muttei epärealistisessa määrin. Sen kieliopissa ja äänneopissa esiintyy amerikkalaisille intiaanikielille tyypillisiä piirteitä, esimerkiksi kielen nimen alussa esiintyvä konsonantti tlh on melko tavallinen pohjoisamerikkalaisissa alkuperäiskielissä. Intiaanikielille ominaista on myös se, että adjektiivin ja verbin raja ei ole selvä, kuten klingonissa. OVS-sanajärjestys sitä vastoin on erittäin epätavallinen myös Uuden mantereen alkuasukaskielissä.[2]

Klingonin kielen ISO 639 -koodi on tlh.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Vaikka klingonin kieli mainittiinkin alkuperäisessä Star Trek -sarjassa, sitä käytettiin ensimmäisen kerran vasta ensimmäisessä Star Trek -elokuvassa (1979) - kolmatta elokuvaa Star Trek III: Spockin paluu (1984) varten Marc Okrand laajensi kieltä ja kehitti sille kieliopin James Doohanin kehittämien äänteiden pohjalta. Kieltä käytettiin myöhemmissäkin elokuvissa sekä televisiosarjoissa.

Vuonna 1987 alkoi uusi Star Trek -televisiosarja, Star Trek: Uusi sukupolvi, jossa yksi päähenkilöistä, Worf, oli klingoni. Hän siirtyi myöhemmin Star Trek: Deep Space Nine -sarjaan (1992), jossa vieraili huomattavia määriä muita klingonia ja myös klingonin kieltä käytettiin useissa jaksoissa. Star Trek: Voyager -sarjassa (1995) U.S.S. Voyagerin käyttöpäällikkö B'Elanna Torres oli klingonin ja ihmisen hybridi.

Star Trek: Enterprise -sarjan pilottijaksossa (2001) klingonin kielessä kuvattiin kielessä olevan "kahdeksankymmentä monikurkkuäänteistä mukautuvaan kielioppiin pohjautuvaa murretta".

[muokkaa] Kieli

Klingonin kieltä käsitteleviä kirjoja ja julkaisuja on lukuisia. Kielen perusteos on Pocket Booksin julkaisema Marc Okrandin The Klingon Dictionary (1985). Muita merkittäviä teoksia ovat The Klingon Way (sanontoja ja vertauskuvia klingoniksi) sekä kielikasetit Conversational Klingon ja Power Klingon.

Kielelle on myös käännetty kirjoja: ghIlghameS (Gilgamesh), paghmo' tIn mIS (Paljon melua tyhjästä) ja The Klingon Hamlet (Hamlet). Kaksi viimeistä saivat vaikutteita kansleri Gorkonin kommentista "Shakespeare on parasta lukea alkuperäiseksi klingoniksi" elokuvassa Star Trek VI: Tuntematon maa.

Klingonin sanavarastosta ei löydy juurikaan kohteliaisuuksia, joten klingonia osaavien Star Trek -fanien voi kuulla tervehtivän toisiaan sanomalla nuqneH, jonka sanatarkka käännös on "mitä haluat?". Toinen yleinen tervehdys on Qapla' eli "menestystä!".

Paramount Pictures omistaa tekijänoikeudet kielen viralliseen sanastoon ja muihin kieltä koskeviin kaanonlähteisiin. Joidenkin mielestä tämä on ristiriidassa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen kanssa, jonka mukaan kieltä ei voi suojata tekijänoikeudella.[3]

On yleisesti arveltu, että monet klingonin kielen piirteet ovat peräisin oikeista kielistä, joita Okrand on tutkinut, erityisesti Pohjois-Amerikan intiaanien kielistä. On kuitenkin tiedossa, että kielen suunnittelun lähtökohta oli saada se kuulostamaan erilaiselta kuin olemassaolevat luonnolliset kielet.

Klingon on maailman puhutuin keinotekoinen kieli puhujien määrän perusteella laskettuna.[4]

[muokkaa] Kaanon

Olennainen konsepti puhutussa ja kirjoitetussa klingonissa on sen kanonisuus - vain Marc Okrandin julkaisema sanasto ja kielioppi on oikeaa, virallista klingonia.

Kielen harrastajien kesken on jonkin verran erimielisyyttä siitä, minkä verran tästä kanonisuudesta voi poiketa.[5]

[muokkaa] Lista kanonisista lähteistä

Lähteisiin viitatessa käytetään usein lyhenteitä, jotka on tässä listassa ilmoitettu lähteen perässä.

[muokkaa] Kirjat

  • The Klingon Dictionary (TKD)
  • The Klingon Way (TKW)
  • Klingon for the Galactic Traveler (KGT)
  • Sarek, romaani jossa käytetään myös klingonia
  • Federation Travel Guide, Pocket Booksin julkaisema "opaskirja"

[muokkaa] Kielikasetit

  • Conversational Klingon (CK)
  • Power Klingon (PK)

[muokkaa] Muut lähteet

  • tietyt artikkelit HolQeD:ssä (Klingon Language Instituten lehti) (HQ)
  • tietyt Skybox-keräilykortit (SKY)
  • Star Trek Bird of Prey -juliste (BoP)
  • Star Trek: Klingon -tietokonepeli (KCD, STK)
  • Marc Okrandin puheet ja kannanotot aiheesta

[muokkaa] Viitteet

  1. Google - Asetukset
  2. Dick Grune: Is Klingon an Ohlonean Language? A Comparison of Mutsun and Klingon
  3. Malline:Cite web
  4. Guinness World Records 2006
  5. Klingon as Linguistic Capital, Yens Wahlgren, June 2000

[muokkaa] Aiheesta muualla


Keinotekoiset kielet
afrihili | basic english | dunia | ekspreso | esperanto | esperanto II | europanto | fasala | fasile | gestuno | hutt | ido | interlingua | klingon | latino sine flexione | lingua franca nova | loglan | lojban | mondlango | novial | occidental | quenya | slovio | solresol | sona | toki pona | volapük



Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu