Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Quenya – Wikipedia

Quenya

Wikipedia

Tekstiä quenyaksi kirjoitettuna tengwarilla ja latinalaisilla aakkosilla. Teksti on Tolkienin Namárie-runon alusta.
Tekstiä quenyaksi kirjoitettuna tengwarilla ja latinalaisilla aakkosilla. Teksti on Tolkienin Namárie-runon alusta.

Quenya on yksi haltioiden puhumista kielistä J. R. R. Tolkienin kirjallisuudessa. Se kehittyi haltioiden yhteisestä kantakielestä (engl. Common Eldarin) niiden noldorin ja vanyarin keskuudessa, jotka saavuttivat aikojen alussa Valinorin. Noldorin ja vanyarin Valinorissa käyttämät kielimuodot erosivat jonkun verran toisistaan muodostaen jaon kahteen quenyan tärkeimpään murteeseen. Myös valarin kielestä tuli Valinorissa vaikutteita quenyaan, varsinkin vanyarin murteeseen - vanyar olivat noldoria enemmän valarin kanssa tekemisissä. Kolmas kansa, teleri, eivät puhuneet quenyaa vaan omaa kieltään, teleriniä, jolla kylläkin oli paljon samankaltaisuuksia quenyan kanssa.

Quenyaa kirjoitettiin enimmäkseen tengwar-kirjaimistolla, jota edelsi Valinorissa kirjaimisto nimeltä sarati.

[muokkaa] Yleistä

Quenya levisi Keski-Maahan niiden noldorin mukana, jotka pakenivat sinne Ensimmäisellä ajalla. Keski-Maan sindarin kuningas, Elu Thingol kuitenkin kielsi quenyan käytön valtakunnassaan Doriathissa saatuaan tietää noldorin murhanneen teleriä, sindarin heimomiehiä, Valinorissa. Noldorin oli helpointa sopeutua käyttämään sindarin kieltä Keski-Maassa, ja näin quenya ei siellä levinnyt arkiseen käyttöön.

Kolmannella ajalla (jonka loppuun Taru sormusten herrasta sijoittuu) quenya säilyi yhä Keski-Maassa, mutta vain eräänlaisena seremoniallisena kielenä, vähän niin kuin meidän maailmassamme latina. Keski-Maan quenya erosi jonkin verran Valinorin murteista pitkän eristyksen aikana tapahtuneiden muutosten ja sen erityisaseman johdosta, mm. ääntämys erosi yksityiskohdissa.

Tolkienille esikuvia quenyaa varten olivat mm. suomi, latina ja kreikka. Kuten (vanhassa) suomessa, sana ei voi quenyassa alkaa useammalla kuin yhdellä konsonantilla eikä loppua sen useampaan. Sanan keskelläkään ei voi olla kuin kaksi konsonanttia peräkkäin, ja jos sana loppuu konsonanttiin, sen täytyy olla koronaalinen (t, s, l, r, n), jälleen suomen fonologiaa mukaillen. Kuten suomessa (ja mm. latinassa), monia kieliopillisia suhteita ilmaistaan quenyassa liittämällä sanoihin suffikseja. Esimerkiksi lauseen "He ovat nähneet sen" voi ilmaista quenyaksi yhdellä sanalla: Ecénientes.

Quenyan luominen oli alkusysäys Tolkienin kirjallisuuden synnylle, eikä päinvastoin. Tolkienin, kielistä hyvin kiinnostuneen filologin, tarkoituksena oli luoda hyvin kaunis kieli. Kun kieli alkoi kehittyä, sille muodostui Tolkienin mielikuvituksessa myös puhujayhteisö, historia ja puhujien historia.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Englanniksi:

Suomeksi:


Keinotekoiset kielet
afrihili | basic english | dunia | ekspreso | esperanto | esperanto II | europanto | fasala | fasile | gestuno | hutt | ido | interlingua | klingon | latino sine flexione | lingua franca nova | loglan | lojban | mondlango | novial | occidental | quenya | slovio | solresol | sona | toki pona | volapük
Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu