Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
Wikipedia
| Latvijas Padomju Sociālistiskā Republika | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: Visu zemju proletārieši, savienojieties! | |||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | latvia ja de facto venäjä | ||||
| Pääkaupunki | Riika | ||||
| Korkeimman neuvoston puheenjohtaja | Itsenäistyessä Anatolijs Gorbunovs | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
Sijalla 11 Neuvostoliitossa 64 589 km² – |
||||
| Väkiluku (1989) – yhteensä – väestötiheys |
Sijalla 14 Neuvostoliitossa 2 666 567 41,3 / km² |
||||
| Valuutta | rupla (RUB) |
||||
| Aikavyöhyke | UTC+3 | ||||
| Olemassa – perustettu – lakkautettu |
5. elokuuta 1940 18. marraskuuta 1991 |
||||
| Kansallislaulu | Latvian neuvostotasavallan hymni | ||||
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (latviaksi Latvijas Padomju Sociālistiskā Republika,venäjäksi Latviiskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika) oli nykyisen Latvian käsittänyt neuvostotasavalta. Se perustettiin aiemmin itsenäisen Latvian paikalle nukkehallitukseksi puna-armeijan miehitettyä maan 17. kesäkuuta 1940 Molotovin-Ribbentropin sopimuksen mukaan. Virallisesti se liitettiin Neuvostoliittoon 5. elokuuta 1940 ja siitä tuli järjestyksessä 15. neuvostotasavalta. Saksa miehitti Latviaa vielä vuodesta 1941 alkaen, kunnes Neuvostoliitto valtasi alueen takaisin 1944-1945.
Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta ja muut länsivallat pitivät Neuvostoliiton miehitystä laittomana. Ne säilyttivät diplomaattiset suhteet itsenäisen Latvian edustajiin, eivät ikinä de jure tunnustaneet Latvian SNT:n olemassaoloa eivätkä tunnustaneet Latvian kuulumista Neuvostoliittoon.
Toisen maailmansodan aiheuttamien menetysten lisäksi tuhansia siviilejä tapettiin ja kymmeniä tuhansia karkotettiin Latviasta Stalinin aikana hänen kuolemaansa 1953 saakka. Neuvostovalta hidasti merkittävästi maan talouskasvua, mikä loi suuren elintasoeron Latvian ja sen demokraattisten naapurivaltioiden kuten Ruotsin, Suomen ja Tanskan välille. Verrattuna Neuvostoliiton muihin osiin Latvian talous voi kuitenkin hyvin ja se oli yksi valtion vauraimmista alueista.
Latvian neuvostotasavallalle, kuten muillekin Baltian maille, annettiin laajempi autonomia 1980-luvun lopun perestroikan myötä, ja vuonna 1988 Latvian sotaa edeltäneen lipun käyttö sallittiin. Se korvasi Latvian SNT:n lipun 1990, ja samana vuonna itsenäisyyttä kannattavat Latvian kansanrintaman ehdokkaat saivat korkeimpaan neuvostoon kahden kolmasosan enemmistön maaliskuussa pidetyissä vaaleissa. 4. toukokuuta neuvosto päätti Latvian itsenäisyyden palauttamisesta siirtymäkauden ja Neuvostoliiton kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, ja Latvian SNT uudelleennimettiin Latvian tasavallaksi. Tammikuussa 1991 Neuvostoliitto yritti kaataa Latvian hallituksen siinä kuitenkaan onnistumatta, ja 3. maaliskuuta 1991 73 % latvialaisista kannatti maan itsenäisyyttä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Myös monet Latvian venäläiset äänestivät itsenäisyyden puolesta. Täysi itsenäisyys palautettiin 21. elokuuta 1991.
