Madeira

Madeira (portugaliksi Arquipélago da Madeira) on Portugalille kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Pohjois-Atlantilla noin 580 kilometriä Pohjois-Afrikan rannikolta luoteeseen. Se koostuu seitsemästä tuliperäisestä saaresta, joista suurimmat ja ainoat asutetut ovat Madeira (736,8 km²) ja Porto Santo (42,5 km²). Pääsaaresta noin 40 kilometriä kaakkoon sijaitsevat kolme saarta käsittävät Desertassaaret (Ilhas Desertas, 14,2 km²), ja hallinnollisesti Madeiraan kuuluvat vielä 280 kilometrin päässä kaakossa lähempänä Kanariansaaria sijaitsevat kaksi saarta käsittävät Selvagenssaaret (Ilhas Selvagens, 2,73 km²). Lisäksi saariryhmään kuuluu useita pieniä luotoja.

Madeirasta puhuttaessa voidaan viitata yhtä lailla koko hallinnolliseen alueeseen, maantieteelliseen saariryhmään (johon eivät kuulu Selvagenssaaret) tai pelkästään Madeiran saareen. Kuten muuallakin Portugalissa, saarilla puhutaan portugalia, pääuskonto on katolisuus ja rahayksikkö on euro.

[muokkaa] Maantiede

Madeiran pääsaaren kartta.

Madeiran pääsaaren satelliittikuva

Kolme neljäsosaa Madeirasta on luonnonsuojelualuetta ja alkuperäinen laakeripuumetsä eli laurisilva on ollut Unescon maailmaperintölistalla vuodesta 1999. Madeira on 57 kilometriä pitkä ja 22 kilometriä leveä. Korkeuserot Madeiran saarella ovat suuria ja korkein vuori Pico Ruivo de Santana on 1 862 metriä korkea. Toiseksi korkein vuori on Pico das Torres (1 851 m) ja kolmanneksi korkein Pico do Areeiro (1 818 m). Asukkaita Madeiralla on yhteensä yli 240 000. Pääkaupunki on Funchal, jonka asukasluku on noin 104 000. Porto Santossa asuu noin 4 800 ihmistä. Lämpötilat vaihtelevat kesän keskimääräisestä 22 celsiusasteesta talven 17 asteeseen. Ylös vuorille mentäessä keskilämpötila laskee noin 3 °C jokaista 500 metrin nousua kohti, tosin korkeimmillakin huipuilla voidaan kesäpäivänä päästä 20 celsiusasteeseen.

[muokkaa] Elinkeinot

Madeiran saari on tunnettu madeiraviinistään ja levadoistaan. Levadat ovat kastelukanavia, joiden avulla vuorten rinteille satanut vesi ohjataan maanviljelyksen käyttöön. Ensimmäiset levadat rakennettiin jo 1400-luvulla ja nykyisin levadaverkoston pituus on noin 2 200 kilometriä. Usein levadan vieressä kulkee polku, jota pitkin turistit pääsevät ihailemaan Madeiran luontoa ja maisemia. Turismi onkin nykyään Madeiran merkittävin elinkeino, ja se muodostaa noin 60 prosenttia saarten tuloista. Muita tärkeitä elinkeinoja ovat viinirypäleiden ja muiden hedelmien viljely sekä koripunostyöt. Madeira on saanut huomattavaa tukea Euroopan unionin rahastoista, ja sen avulla pääsaarelle on rakennettu muun muassa useita kulkua nopeuttavia tunneleita sekä pidennetty lentokentän kiitoteitä.

[muokkaa] Historia

Faialin kylä Madeiran pääsaaren pohjoisrannikolla.

Madeiran löysivät portugalilaiset löytöretkeilijät João Gonçalves Zarco ja Tristão Vaz Teixeira vuonna 1419. Tosin saari esiintyi jo 1351 Genovassa tehdyssä kartassa. Madeirasta tulikin Portugalin ensimmäinen siirtokunta. Vuonna 1425 kuningas Juhana I julisti saaren Portugalin maakunnaksi. Portugalin vallan alkuaikoina saarella viljeltiin sokeriruokoa, mutta 1500-luvulla Brasilia ohitti Madeiran sokeriruo'on tuottajana. Tämän jälkeen saarella alettiin viljellä viiniköynnöstä.

Madeira oli tärkeä välietappi, jossa purjelaivat täydensivät elintarvikevarastojaan ennen Atlantin ylitystä. Näin teki myös Kristoffer Kolumbus, joka oli jo aiemmin oleillut Porto Santolla kauppamatkojensa yhteydessä. Joidenkin tietojen mukaan hän meni siellä jopa naimisiin rikkaan lesken Felipa Perestrello e Monizin kanssa ja sai tämän kanssa pojan. Myöhemmin Madeiran kautta kulki myös suuri määrä laivoja, joiden lastina oli uudelle mantereelle myytäviä orjia.

Madeira muodosti vuoteen 1976 saakka yhden Portugalin piireistä (Funchalin piirin). Perustuslain muutos samana vuonna teki sekä Madeirasta että Azoreista autonomisia alueita, jolloin myös saarten jakautuminen piireihin lakkautettiin.