Myskisorsa
Wikipedia
Sorsat | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tieteellinen nimi | ||||||||||||||
Cairina moschata (Linnaeus, 1758) |
Myskisorsa (Cairina moschata), joskus myös myskiankaksi kutsuttu, on yleinen puistolintu ja kesyankka.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Kooltaan tavallista, sinisorsasta jalostettua ankkaa suurempi. Pituus 65-85 cm, paino 2-3 kg. Kesyt urokset voivat painaa jopa 6 kg. Koiras on huomattavasti naarasta suurempi ja värikkäämpi. Luonnossa myskisorsat ovat hyviä lentäjiä, mutta ankkana sen keho on liika massiivinen, ja tarhaoloista johtuen sen lentolihakset eivät ole päässeet kehittymään, joten kesyt yksilöt eivät useinkaan pysty lentämään.
Luonnolliselta väriltään myskisorsa on musta, varsinkin koiras on selästä hohtavan vihertävänmusta. Siivellä on laaja valkoinen kuvio. Myös siiven alapinta on laajalti valkoinen. Koiraan nokan tyvellä on kyhmy ja laaja paljasnahkainen, punertava alue, ikään kuin heltta. Luonnonvaraisilla linnuilla, sekä tarhatuilla naarailla ja nuorilla yksilöillä, heltta on hvyin pieni, tai sitä ei ole. Päälaella voi olla kapea töyhtö. Kesyt ankat voivat olla lähes minkä värisiä tahansa mustan ja valkoisen välillä. Sorsalinnuksi sillä on huomattavan pitkä pyrstö ja vahvat kynnet (ks. elinympäristö).
[muokkaa] Esiintyminen
Amerikassa Teksasin eteläosista, Rio Grandelta, Argentiinaan saakka. Egyptissä on todettu vanha luonnonvarainen kanta, mutta sen alkuperästä ei ole tietoa. Myskiankkaa tarhataan ja jalostetaan erittäin yleisesti ympäri maailmaa, etenkin Ranskassa se on hyvin suosittu. Suomessakin myskiankkoja tarhataan sekä liha-ankaksi että puistolammikoiden koristeeksi.
[muokkaa] Elinympäristö
Metsälammet, -purot ja -joet, suot, mangrovemetsiköt. Arka ja omissa oloissaan vihtyvä laji. Muodostaa pieniä parvia, toisinaan jopa 100 yksilön.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on puussa, joko kolossa tai jonkin suuren linnun (kalasääski, kotkat) vanhassa pesässä, jopa palmun latvassa. Laatii pesänsä kernaasti myös linnunpönttöön. Kermanvärisiä munia on 10-15, haudonta kestää 5 viikkoa. Untuvikot ovat keltaisen ja ruskean kirjavia. Miten poikaset pääsevät pesästä veteen, on epäselvää.
[muokkaa] Ravinto
Kaikkiruokainen. Syö vedestä pieneliöitä, pikkukaloja, sammakoita, vesikasveja jne. Tarhaoloissa jyviä ja esim. kaurapuuroa sekä tuoreita kasviksia. Tarhaoloissa on aina oltava tarjolla puhdasta vettä, hiekkaa ja kalkkia.
[muokkaa] Lähteet
- Ramirez, Miriam Soledad & Valoaalto, Kaarina 1996: Veden aateliset. Kesyjen vesilintujemme hoito-opas. Art House. Cosmoprint Oy 1996.
- http://nis.gsmfc.org/nis_factsheet.php?toc_id=210