Sinisorsa
Wikipedia
Sinisorsa Elinvoimainen |
||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Sinisorsakoiras vedessä |
||||||||||||||||
Sinisorsanaaras |
||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos) on sorsalintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Sinisorsan pituus on n. 50–65 cm. Koiras on naarasta suurempi. Paino vaihtelee, mutta on yleensä noin 1 100 g.
Sinisorsa on varmasti yksi helpoimmin tunnistettavista suomalaisista linnuista. Koiraalla on keltainen nokka ja soidinpuvussa sinertävän vihreä pää. Rinta on ruskea. Naaras on kauttaaltaan ruskean kirjava. Siipipeili on sininen, valkoreunainen. Naaraan ääni on tuttu akuankkamainen rääpätys, koiraan vaimeampi, matala rääkäisy tai korkea "piy".
Vanhin suomalainen rengastettu sinisorsa on ollut 18 vuotta 1 kuukautta 30 päivää vanha. Euroopan vanhin oli ruotsalainen, 23 vuotta 2 kuukautta vanha sorsa.
[muokkaa] Levinneisyys
Sinisorsaa tavataan koko Suomessa, ja vaikka laji kuuluu muuttolintuihin, niin osa yksilöistä jää maahan myös talveksi, jos niille vain on tarjolla jokin sula vesipaikka. Talveksi laji muuttaa Euroopan keski- ja eteläosiin. Maailmanlaajuisesti sinisorsaa tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla. Euroopan pesimäkanta on suuruudeltaan yli 2 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla pesii 120 000 – 150 000 paria. Venäjän kanta on 650 000 – 800 000 ja Turkin 5 000 – 20 000 paria. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvulla 150 000 – 200 000 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Sinisorsat elävät kaiken kokoisten vesistöjen lähistöllä. Puuttuu vain karuimmista, niukkakasvustoisista vesistä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Sinisorsa pesii suojaisaan paikkaan tekemässään pesässä. Laji munii 5–10 vihertävänharmaata munaa ja haudonta-aika on noin kuukausi. Poikaset ovat lähes kuoriutumisestaan saakka uimakykyisiä. Lentokyvyn ne saavuttavat kahden kuukauden ikäisinä, johon saakka emo huolehtii poikasista.
[muokkaa] Ravinto
Sinisorsa kuuluu puolisukeltajiin eli se syö vedestä niin, että sen takaosa jää pinnalle kun se etsii ruokaa. Ravinto koostuu siemenistä, hyönteisistä ja muista pieneliöistä. Myös tuoreet kasvinosat kelpaavat lajille. Taajama-alueilla talvehtiville "pullasorsille" on muodostunut oma ruokavalionsa, joka koostuu lähinnä ihmisten heittelemästä leivästä.
[muokkaa] Ihminen ja sinisorsa
Riistalintuna sinisorsa on suosituin metsästettävä ja vuosittain ammutaan noin 250 000 lintua. Sinisorsan kesytetty muoto on ankka, joka varsinkin Aasiassa on taloudellisesti tärkeä tuotantoeläin.
[muokkaa] Kuvia
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Eskonen, Hannu 1985: Oulun talvehtivista sinisorsista. - Lintumies 4.1985 s. 191-193. LYL.