Ranskan Polynesia
Wikipedia
|
|||||
Motto: Tahiti Nui Mare'are'a | |||||
Viralliset kielet | ranska ja tahiti | ||||
Pääkaupunki | Papeete | ||||
Presidentti | Jacques Chirac | ||||
Territorion pääministeri | Oscar Temaru | ||||
Pinta-ala
- % vettä |
(Sijaa ei laskettu)
12,2 % |
||||
Väkiluku
- Tiheys |
(Sijaa ei laskettu)
62,9/km2 |
||||
Hallinto | Ranskan merentakainen territorio vuodesta 1946 lähtien | ||||
BKT
- Asukasta kohden |
(Sijaa ei laskettu)
5 000 dollaria |
||||
Rahayksikkö | Ranskan Tyynenmeren frangi (CFP) | ||||
Aikavyöhyke | UTC -9 – UTC -10 (ei kesäaikaa) | ||||
Kansallislaulu | Marseljeesi | ||||
Internet-verkkotunnus | .pf | ||||
Kansainvälinen suuntanumero | 689 |
Ranskan Polynesia on Ranskan merentakainen maakunta Tyynellä valtamerellä, Polynesian saaristossa. Se koostuu 118 saaresta ja atollista, joista tärkein on Tahiti. Suhteessaan Euroopan unioniin Ranskan Polynesia kuuluu luokkaan merentakaiset maat ja alueet (MMA), joten se ei ole unionin jäsen vaan ainoastaan assosiaatiosuhteessa siihen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
-
Pääartikkeli: Ranskan Polynesian historia
Polynesialaiset asukkaat saapuivat ensin Marquesassaarille 300-luvulla, muualle Ranskan Polynesiaan 800-luvulla. Ensimmäinen eurooppalainen havaito saarista oli Espanjan lipun alla purjehtineen portugalilaisen Fernão de Magalhãesin havainto Puka-Puka-saaresta vuonna 1521. Espanjalainen kapteeni Mendaña otti yhteyttä Marquesasin väestöön 1595. Ensimmäinen ranskalainen saarilla oli kapteeni Bougainville, joka saapui Tahitille 1768. HMS Bounty-laivan kapinoitsijat kävivät Tahitilla 1788 ennen kuin suuntasivat Pitcairnille. Ensimmäiset lähetyssaarnaajat olivat vuonna 1797 saapuneita protestantteja.
Ranskalaisia katolisia lähetyssaarnaajia saarille saapui 1834. Vuonna 1836 katoliset lähetyssaarnaajat karkotettiin Tahitilta, minkä seurauksena Ranska lähetti sotalaivan paikalle 1838 vaatimaan korvauksia. Ranska teki Tahitista ja Marquesasista protektoraattinsa vuonna 1842. Tahitilla käytiin itsenäisyyssota välillä 1844-1847, joka kuitenkin päättyi ranskalaisten voittoon ja Tahitin kuningatar joutui tunnustamaan Ranskan protektoraatin. Protektoraatti muuttui siirtokunnaksi 1880 ja Tahitin kuningas Pomare V joutui tunnustamaan itsenäisyyden täysin menetetyksi.
Vuonna 1946 saariston asema muutettiin Ranskan merentakaiseksi territorioksi. Ranska siirsi ydinkokeensa Algeriasta Ranskan Polynesiaan 1963. Ensimmäiset ilmakehässä tehdyt ydinkokeet tehtiin Tuamotu-saarella 1966, ydinkokeet muutettiin maanalaisiksi 1974. Lopulta kansainvälisen painostuksen alla ydinkokeet lopetettiin 1996.
[muokkaa] Politiikka
-
Pääartikkeli: Ranskan Polynesian politiikka
Ranskan Polynesia on Ranskan merentakainen territorio, jonka pääkaupunki Papeete sijaitsee Tahitin saarella. Siellä pätee Ranskan perustuslaki ja ranskalainen oikeusjärjestelmä. Ranskan Polynesian kansalaiset ovat Ranskan kansalaisia. Tästä huolimatta Ranskan Polynesia ei kuulu Euroopan unioniin.
Valtionpäämies on Ranskan presidentti Jacques Chirac, jota paikallisesti edustaa suurkomissaari Michel Mathieu. Paikallisemmin hallintoa johtavat territorion pääministeri Oscar Temaru ja territorion parlamentin puhemies Lucette Taero. Hallituksen jäsenet valitsee presidentti territorion parlamentin hyväksynnällä. Ranskan presidentti valitaan kansanäänestyksellä viiden vuoden kaudeksi, ja hän nimittään suurkomissaarin Ranskan sisäministeriön suositusten mukaisesti. Territorion parlamentin jäsenet valitsevat territorion pääministerin ja territorion parlamentin puhemiehen. Territorion parlamentti on yksikamarinen ja siihen kuuluu 49 jäsentä. Jäsenet valitaan kansanäänestyksellä viiden vuoden välein.
[muokkaa] Maantiede
-
Pääartikkeli: Ranskan Polynesian maantiede
Ranskan Polynesiassa on viisi pääsaariryhmää, joista neljä on vulkaanisia ja yksi korallinen: Australsaaret (ennen Tubuai-saaret pääsaari Tubuain mukaan), Gambiersaaret, Marquesassaaret, Seurasaaret ja Tuamotusaaret. Lisäksi Ranska hallinnoi Clippertoninsaarta Ranskan Polynesiasta käsin. Saaria on yhteensä 35 ja atolleita 83. Maapinta-alaa saarilla on vain 3 543 km², mutta merialueet mukaan luettuna alue on peräti 5 030 000 km². Saaristo sijaitsee suurin piirtein puolivälissä matkaa Australiasta Etelä-Amerikkaan. Tihemmin asuttu saari on Tahiti, joka kuuluu Îles du Vent-saaristoon.
Ranskan Polynesiassa vallitsee trooppinen ilmasto. Kuuminta ja kuivinta on marraskuusta huhtikuuhun. Keskilämpötila on kuitenkin vuoden ympäri noin 25 astetta, lämpötilaero näihin kuukausiin nähden johtuu tuulisuudesta. Lämpötila ei juuri koskaan laske alle 20 asteen ja vain harvoin yli 30 asteen.
[muokkaa] Talous
-
Pääartikkeli: Ranskan Polynesian talous
Vuonna 1962 Ranska sijoitti sotilashenkilökuntaa saarille ja siitä lähtien suuri osa työväestöstä on ollut sotilaallisten tahojen työllistämää. Ranskan lopettaessa ydinkokeensa 1996 sotilaallinen osuus taloudesta väheni tuntuvasti. Noin neljänneksen bruttokansantuotteesta tuottaa turismi, joka on suurin ulkomaisen valuutan lähde saarilla. Muita tulonlähteitä ovat helmien viljely ja kaupallinen kalastus. Territorio saa aluetukea Ranskalta ja Euroopan unionilta. Yli puolet maan tuonnista tulee Ranskasta, muita tärkeitä kauppakumppaneita ovat Australia, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Valuuttana on Ranskan tyynenmeren frangi (CPF tai XPF), jonka arvo on sidottu euroon: 1 EUR = 119,2 CPF, 1 CPF = 0.0084 EUR. Ranskan Polynesia on harkinnut euron käyttöönottoa valuuttana.
[muokkaa] Väestöjakauma
-
Pääartikkeli: Ranskan Polynesian väestöjakauma
Väestö on pääosin polynesialaista (78 %). Muita merkittäviä väestöryhmiä ovat kiinalaiset (12 %), paikalliset ranskalaiset (6 %) ja varsinaiset ranskalaiset (4 %). Suurimmat uskonnot ovat protestantismi (54 %), katolisuus (30 %), muut uskonnot (10 %), uskonnottomat (6 %). Suurimmat kielet ovat ranska ja tahiti, joista molemmat ovat virallisia.
[muokkaa] Kulttuuri
-
Pääartikkeli: Ranskan Polynesian kulttuuri
Vuoden suurin juhla on kaksi viikkoa pitkä Heiva i Tahiti, joka päättyy Ranskan kansallispäivään 14. heinäkuuta.
Juhlapäivät | |||
---|---|---|---|
Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
1. tammikuuta | Uudenvuoden päivä | Jour de l'An | |
5. maaliskuuta | Gospel-päivä | ||
(Kevään ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai) | Pääsiäinen | Pâques | |
(ks. yllä, seuraava päivä) | Pääsiäismaanantai | Lundi de Pâques | |
1. toukokuuta | Vappu | Fête du Travail | |
8. toukokuuta | - | Victoire 1945 | Toisen maailmansodan loppu |
(torstai 40 päivää pääsiäisen jälkeen) | Taivaaseenastumisen muistopäivä | Ascension | |
(seitsemäs pääsiäisen jälkeinen sunnuntai) | helluntai | Pentecôte | |
14. heinäkuuta | Ranskan kansallispäivä | Fête Nationale | Bastillen päivä |
15. elokuuta | - | Assomption | Neitsyt Marian taivaaseenottaminen |
1. marraskuuta | Pyhäinpäivä | Toussaint | |
11. marraskuuta | - | Commémoration de l’armistice de 1918 | Ensimmäisen maailmansodan loppu |
25. joulukuuta | Joulupäivä | Noël |
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
[muokkaa] Turismi ja maahanmuutto
Euroopan unionin kansalaiset voivat majailla Ranskan Polynesiassa 3 kuukautta ilman viisumia. Pidempiä vierailuja varten on kirjoitettava viimeistään kuukautta ennen kolmen kuukauden päättymistä DRCL:lle (Direction de la Reglementation et du Controle de la Legalite) ja anottava asumislupaa. Asumislupa voidaan myöntää korkeintaan 10 vuodeksi ja sitä ei kielletä EU-kansalaisilta ellei heidän katsota olevan vaaraksi julkiselle järjestyksenpidolle.
Muille kuin EU-kansalaislle myönnetään viisumeita 1–3 kuukaudeksi (muutamista muistakin maista pääsee 3 kuukauden vierailulle ilman viisumia), minkä pidentämiseksi on anottava asumislupaa. Tällöin asumislupa-anomuksen liitteiksi tarvitaan erilaisia todisteita mm. toimeentulosta ja anomusten käsittely saattaa kestää kauankin, mutta oikein tehdyt hakemukset jotka täyttävät kaikki kriteerit yleensä hyväksytään.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tahitia etsimässä (englanniksi)
- Ranskan Polynesian kartta (englanniksi)
- Ranskan Polynesian maahanmuuttomääräyksistä (englanniksi)
Australia | Fidži | Kiribati | Marshallinsaaret | Mikronesia | Nauru | Palau | Papua-Uusi-Guinea | Salomonsaaret | Samoa | Tonga | Tuvalu | Uusi-Seelanti | Vanuatu |
Epäitsenäiset alueet
Amerikan Samoa | Ashmore- ja Cartiersaaret | Bakerin ja Howlandin saaret | Cookinsaaret | Guam | Jarvisinsaari | Johnstonin atolli | Joulusaari | Kingmanin riutta | Kookossaaret | Korallimeren saarten territorio | Midwaysaaret | Niue | Norfolkinsaari | Palmyran atolli | Pitcairn | Pohjois-Mariaanit | Ranskan Polynesia | Tokelau | Uusi-Kaledonia | Wallis ja Futuna |