Peltomyyrä
Wikipedia
Peltomyyrä | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Peltomyyrä (Microtus agrestis)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Peltomyyrä on yleinen koko Euroopassa ja Suomessa, ja se on metsämyyrän ohella yleisimpiä myyrälajejamme.
[muokkaa] Tuntomerkit
Hyvin samannäköisiä lajeja ovat kenttämyyrä ja idänkenttämyyrä. Peltomyyrän tuntomerkkejä ovat harmaan-ruskea turkin väritys, pienet silmät ja lyhyet jalat ja lyhyt häntä. Peltomyyrän korvat ovat kokonaan karvan peitossa. Väritys on harmahtava vatsan puolelta. Peltomyyrällä on jyrsijöille tyypillinen kallon muoto ja hampaat. Myyrät eroavat hiiristä lyhyemmän, tylpän kuononsa ansiosta.
[muokkaa] Elintavat
Peltomyyrä viihtyy aukeilla alueilla saaristossa, rantaniityillä, maatalousalueilla, pelloilla, metsän reunoilla ja hakkuualueilla. Kaikkialla, missä on tiheää heinä- ja ruohokasvillisuutta. Peltomyyrä on sekä yö- että päiväaktiivinen eläin. Se liikkuu pääasiassa kaivamissaan käytävissä ja maan pinnalla muutaman sadan metrin alueella. Se kaivaa käytäviä kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin kenttämyyrä. pidempiä vaelluksia se tekee vain kausittaisesti. Peltomyyrä on puiden ja pensaiden suurinta tuhoa aiheuttava eläin. Talvisaikaan se käyttää lumen alla olevien puiden kuorta ravinnokseen. Peltomyyrä elää yhdestä vuodesta kahteen vuoteen.
[muokkaa] Lisääntyminen
Peltomyyrän lisääntymiskausi ajoittuu toukokuusta syyskuuhun, ja peltomyyränaaras voi synnyttää 4–6 poikuetta yhden kauden aikana. Poikuekoko vaihtelee yhdestä kymmeneen. Tyypillistä peltomyyrälle on muiden myyrien tapaan runsas lisääntyminen, sillä myyräpopulaatio voi kasvaa yhdessä vuodessa 30–40-kertaiseksi. Kannan lähes eksponentiaalista kasvua seuraa raju kannan väheneminen 3–4 vuoden välein, kun ympäristön kantokyky on saavutettu.