Ratsuponi
Wikipedia
Ratsuponi on ponityyppi, joka alun perin kehitettiin Isossa-Britanniassa ja jota nykyään jalostetaan eri puolilla maailmaa, muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja Australiassa. Tavoitteena on hyväluonteinen, hyvärakenteinen ja kaunis poni, joka menestyy ratsastuskilpailuissa. Tähän pyritään risteyttämällä keskenään paitsi eri ponirotujen edustajia myös poneja ja hevosia (erityisesti täysiverisiä). Jalostus on hyvin tavoitteellista, harkittua ja säänneltyäkin, sillä ratsuponeilla on omat kantakirjansa ja hyväksytyllä ratsuponilla edellytetään muun muassa olevan tietty osuus poniverta suvussaan. Ratsuponi näyttää yleensä enemmän pienikokoiselta ja sirolta hevoselta kuin tyypilliseltä ponilta.
Suomalainen ratsuponi on Suomessa jalostettava ratsuponirotu. Rotua jalostetaan Suomen Hippoksen hyväksymän jalostusohjesäännön mukaan. Ratsuponijalostukseen hyväksyttävillä oreilla ei ole säkäkorkeusrajaa, ja yli 148 cm korkeat tammat voidaan esikantakirjata.
Ratsuponijalostukseen hyväksytyt rodut:
- täysiveriset
- puoliveriset
- newforestinponi
- connemaranponi
- Welsh Part-Bred
- gotlanninruss
- ulkomaiset ratsuponit
Ratsuponiohjelman mukaisessa jalostuksessa ensimmäisen polven risteytyksessä yhdistetään jalostusohjesäännön mukainen poni ja hevonen. Toisen polven risteytyksessä käytetään edellä mainittua risteytystä ja rotuponia, hevosta tai ratsuponia. Kolmannen polven risteytyksessä on oltava vähintään 25 prosenttia poniverta.
Ratsuponien värejä ei rajoiteta, eikä niille ole määrätty tarkkaa mittarajaa, mieluiten niiden tulisi kuitenkin olla säkäkorkeudeltaan lähelle 148 cm eli juuri hevos- ja ponikoon välimaastosta.
Ratsuponien tulee olla rakenteeltaan jaloja, sopusuhtaisia ja ryhdikkäitä. Askelten tulisi olla tarmokkaat, tahdikkaat, irtonaiset ja kevyet. Ratsuponit ovat luonteeltaan helposti käsiteltäviä, luotettavia ja yhteistyöhaluisia. Suorituskykyyn kiinnitetään jalostuksessa erityistä huomiota.
