Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Sichuan – Wikipedia

Sichuan

Wikipedia

四川省
(Sìchuān shěng)
maakuntalyhenne: 川 (Chuān) tai 蜀 (Shǔ)
Pääkaupunki Chengdu
Pinta-ala
- Yhteensä
- % Kiinan pinta-alasta
- % vettä
Sijalla 5

488 000 km2
5,08 %
X,XX %

Väkiluku
- Yhteensä (2001)
- % Kiinan väkiluvusta
- Tiheys
Sijalla 3

86 400 000
6,77 %
177/km2

BKT
- Yhteensä (2002)
- % Kiinan BKT:sta
- BKT/asukas
Sijalla 10

488 mrd. RMB
4,76%
5640 RMB

Hallinnollinen asema Maakunta (省)
Kuva:China-Sichuan.png

Sichuan (四川, pinyin: Sìchuān; myös vanhaa latinisaatiota Szechuan käytetään edelleen) on maakunta eteläisessä Kiinassa. Nimi tarkoittaa neljää jokea, jotka ovat Jangtse, Keltainenjoki, Mekong ja Salween – kaikki virtaavat Sichuanin kautta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Taistelevat läänitysvaltiot -kaudella Shu- ja Ba-valtiot olivat nykyisen Sichuanin alueella. Itäisen Han-dynastian aikaan, vuonna 184, Sichuanissa nousi merkittävä talonpoikaiskapina, joka kuitenkin kukistettiin melko nopeasti. Kolmen kuningaskunnan kaudella Shu Han -kuningaskunta oli Sichuanissa.

Sichuanin lakkoilu ja kapinamieliala toimi taustatekijänä Wuchangin kansannousulle, joka kaatoi Qing-dynastian ja perusti Kiinan tasavallan, sillä mantšuarmeija lähetettiin Wuhanista Sichuanin lakkoa kukistamaan.

[muokkaa] Maantiede

Maakunnan naapurit ovat: Chongqing, Tiibet, Qinghai, Gansu, Shaanxi, Guizhou ja Yunnan.

Sichuan on vuorten ympäröimä, länsipuolella on Himalaja, pohjoisessa Qingling-vuoristo ja etelässäkin vuoristoinen Yunnan. Niinpä vanha kiinalainen sanonta toteaakin: 蜀道难于上青天 ("Tie Sichuaniin on hankalampi kuin taivaaseen nouseminen").

Ilmastoltaan Sichuan kuuluu subtrooppiseen vyöhykkeeseen, mutta suurten korkeuserojen vuoksi ilmasto maakunnan sisällä on kovin vaihteleva. Jangtsen laaksojen matalassa ilmanalassa kuuma ilma tapaa jäädä paikalleen ja kesälämpötilat nousevat lähelle 40 astetta.

Osa Sichuanin vuorista on yli 5 000 metriä merenpinnasta, ja niillä on pysyvä lumipeite vuoden ympäri. Muutoinkin hieman korkeammilla alueilla, esimerkiksi maakunnan koillisosissa, lämpötila on keskimäärin 15 ja 20 asteen välillä, talvisin on myös lunta. Alin koskaan mitattu lämpötila Sichuanissa oli -36 astetta.

[muokkaa] Talous

Sichuanin ilmasto on maanviljelykselle suotuisa ja aluetta kutsutaan joskus myös Kiinan vilja-aitaksi. Alueella on myös paljon teollisuutta, ja suurten kaupunkien lähistöllä ympäristö on pahoin saastunut. Rakenteilla oleva Kolmen rotkon pato sijaitsee osin Sichuanin alueella. Padon toivotaan ratkaisevan seudun energiapulan ja tuovan myös helpotusta aluetta säännöllisesti koetteleviin tulviin. Hanketta on kritisoitu voimakkaasti, sillä veden pinnan noustessa tuhoutuu merkittäviä arkeologisia kohteita ja kiinalaista kulttuurimaisemaa. Padon arvostelijat pitävät virallisia laskelmia myös ekologisesti kestämättöminä.

Xichangin satelliittien laukaisukeskus sijaitsee Sichuanissa lähellä Xichangia.

[muokkaa] Väestöryhmät

Han-kiinalaiset ovat ylivoimainen enemmistö Sichuanissa, heitä on väestöstä yli 95%. Loput kuuluvat johonkin yli 40 vähemmistökansasta.

[muokkaa] Kulttuuri

Sichuan tunnetaan maailmalla tulisesta ruuastaan.

[muokkaa] Turismi

UNESCOn maailman perintökohteet:

  • Dujiangyanin kastelujärjestelmä rakennettiin 200-luvulla eaa.
  • Jiuzhaigou-laakso, nähtävyys- ja historiallinen alue
  • Huanglong, nähtävyys- ja historiallinen alue
  • Emei-vuori, jonka lähistöllä sijaitsee myös Leshanin valtava Buddha-patsas
  • Dazun kivikaiverrukset
  • Qingcheng-vuori

[muokkaa] Aiheesta muualla


Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu