Xinjiang

Wikipedia

新疆自治区 (Xīnjiāng zìzhìqū)
Lyhennökset: 新 (pinyin: Xīn)
Nimen alkuperä	新 xīn - uusi 疆 jiāng - raja "uusi rajamaa"
Hallintotaso	Autonominen alue (自治区)
Pääkaupunki	Ürümqi
Suurin kaupunki	Ürümqi
Maakunnan ministeri	Wang Lequan
Kuvernööri	Ismail Tiliwaldi
Pinta-ala	1 665 000 km² (1.)
Asukasluku (2001)  - tiheys	18 760 000 (24) 11,7/km² (29.)
BKT (2004)  - asukasta kohti	220,0 mrd. CNY (25.) 8450 CNY (13.)
HDI (2005)	0,757 (14.) — kohtalainen
Kansallisuudet (2000)
Prefektuuritason alueet	14
Piirikuntatason alueet	99
Kuntatason yksiköt (31. joulukuuta 2004)	1005
ISO 3166-2	CN-65
Virallinen kotisivu: http://www.xinjiang.gov.cn

Xinjiang (新疆, pinyin: Xīnjiāng) on autonominen alue Kiinassa. Kiinan autonomiset alueet ovat jotakin vähemmistökansallisuutta varten varattuja, Xinjiang on varattu uiguureille, minkä vuoksi alueen muodollinen nimi onkin Xinjiangin uiguurien autonominen alue. Nimeä on latinisoitu suomeksi myös muotoon Sinkiang. Muita nimiä alueelle ovat Kiinan Turkestan tai Itä-Turkestan.

Xinjiangin väestö on lisääntynyt 300 000 hengellä vuosittain. Osana Kiinan kansantasavallan väestöpolitiikkaa on XIanjingissa sallittu kaupunkilaisille yksi lapsi ja maalla asuville kaksi lasta vuodesta 1984. Maalla asuvat ovat paljolti uiguureja ja muita vähemmistökansallisuusksia, kun taas kaupungistuminen on tapahtunut pääasiassa öljy- ja kaasuteollisuuden tarpeista, mikä on tuottanut alueelle väestöä Kiinan muista osista, pääasiassa han-kiinalaisia. Xianjingin hallinto ilmoitti 2001 kuitenkin rajoittavansa Xianjingin väestönkasvun enintään 21 800 000 asukkaaseen kymmenen vuoden kuluessa.

Sisällysluettelo 1 Poliittista rauhattomuutta 2 Historia 3 Maantiede 4 Talous 4.1 Voimakas teollinen kasvu 4.2 Energia- kaivos- ja kemianteollisuus 4.3 Maatalous ja elintarviketeollisuus 4.4 Pienteollisuus 5 Väestöryhmät 6 Kulttuuri 7 Muuta 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Poliittista rauhattomuutta

Useimmat uutiset alueelta kertovat Kiinan keskushallinnon harjoittamasta voimakkaasta sorrosta, samaa kertovat mm. Amnesty International ja Human Rights Watch. Keskushallinto pelkää islamilaisen kansan pyrkivän irti emä-Kiinasta. Riippumaton tiedonvälitys alueelta on rajoitettua. Toisaalta aktivistienkin otteet ovat koventuneet, ja yksi niistä luokitellaan terroristijärjestöksi. Kiinan hallinto on epäillyt julkisesti aktivisteja mellakoiden järjestämisestä, salamurhista, aseiden salakuljettamisesta, sadoista pommiräjäytyksistä sekä linja-autojen räjäyttämisistä Beijingissä ja Wuhanissa. Elokuussa 2001 järjesti kansan vapautusarmeija Kangsharissa paraatin, jossa esiteltiin myös sotilaallista kalustoa. Päivällä järjestettyä paraatia varten myönnettiin työpaikoilta vapaata sen seuraamiseksi. Lokakuussa 2001 epäili Kiinan kansantasavallan ulkoasiainministeri Tang Jiaxuan julkisesti uiguuriaktivisteja yhteyksistä Osama bin Ladenin johtamaan al-Qaida-järjestöön Afganistanissa.

Osana Yhdysvaltain johtamaa kansainvälistä terrorin vastaista sotaa uiguureja otettiin kiinni vuosiksi Guantanamon vankileirille. Miesten vapauduttua vankileiriltä lopulta terroriepäilyttä pyrki Yhdysvallat sijoittamaan heitä myös Euroopan unioniin, mm. Suomeen. Kun tämä ei toteutunut, päätyivät miehet Albaniaan, koska eivät katso pystyvänsä palaamaan aikaisemman terroriepäilyn vuoksi enää Kiinan kansantasavaltaan.

pääartikkeli Itä-Turkestanin itsenäisyysliike

[muokkaa] Historia

Xinjiang on ollut enemmän tai vähemmän Kiinan hallussa Han-dynastiasta lähtien, sillä sen kautta kulkeva silkkitie piti turvata. Se on kuitenkin ollut varsin autonominen, sillä se on kovin kaukana Kiinan pääalueista.

Provinssi perustettiin Qing-dynastian aikana 1884. Pariin otteeseen alueella oli Itä-Turkestan-niminen valtio, mutta Kiinan kansantasavalta miehitti sen vuonna 1949 ja perusti sille autonomisen hallintoalueen 1.10.1955. Kiinan ensimmäinen ydinkoe suoritettiin Xinjiangissa 16.10.1964.

[muokkaa] Maantiede

Xinjiang on suurin Kiinan hallinnollisista alueista tai maakunnista. Sen 1 665 000 km²:n laajuinen alue käsittää 1/6 Kiinan kansantasavallan alueesta. Tianshan-vuori jakaa alueen Džungarianin altaaseen pohjoisessa ja Tarimin altaaseen etelässä.

Xinjiangin ja samalla koko Kiinan alin kohta sijaitsee 155 metriä merenpinnan alapuolella, korkeimman vuoren yltäessä 8 611 metrin korkeuteen Kashmirin rajalla.

Alue on ilmastoltaan mannermainen ja kuiva, minkä vuoksi säänvaihtelut lämpötilan osalta ovat jyrkkiä.

Xianjingin aluella on maarajaa ulkovaltojan kanssa noin 5 600 km. Alue rajoittuu Mongoliaan, Venäjään, Kazakstaniin, Kirgisiaan, Tadžikistaniin, Afganistaniin, Pakistaniin ja Intiaan Kashmirin kohdalta. Aluetta ympäröivät kiinalaist alueet ovat etelässä Tiibet ja idässä Gansu sekä Qinghai

Karakorumin maantie yhdistää Kashgarin Pakistanin Islamabadiin. Xinjiangiin on kehitetty liikenneyhteyksiä, mm. Etelä-Xinjiangin rautatie, Turpanin-Ürümqin-Dahuangshanin valtatie ja Burqin-Kanasin valtatie matkailukäyttöön sekä Naratin lentoasema.

Merkittäviä kaupunkeja: Urumqi, Turpan, Kashgar, Karamay, Yining, Shihezi

[muokkaa] Talous

[muokkaa] Voimakas teollinen kasvu

Alueen kansantulo oli 2000 arvoltaan 136 000 000 000 Yhdysvaltain dollaria, joka oli 47% suurempi kuin 1995. Alueen vienti ulkomaille 2000 oli arvoltaan 1 200 000 000 Yhdysvaltain dollaria. Suurin yksittäinen vientiin menevä tuote oli puuvilla 237 000 000 Yhdysvaltain dollarin arvosta, missä oli kasvua 90% edelliseen vuoteen verrattuna. Koneiden, laitteiden ja sähköteknisten tuotteiden vienti lisääntyi 2000 78%.

[muokkaa] Energia- kaivos- ja kemianteollisuus

Xinjiang kuuluu Kiinan läntisiin kehitysalueisiin, johon kuitenkin öljy- ja kaasuteollisuus on tuonut taloudellista kasvua. Öljynetsintää ja porausta Xinjiangissa harjoittaa Tarim Oil. Öljy- ja petrokemianteollisuus tuottivat 2000 kolmanneksen Xinjiangin kansantulosta.

Öljyn lisäksi Xinjiangissa on myös mineraaleja. Kiinan alueista Xinjiangissa on eniten kaikista berylliumia, muskoviittia, salpietaria ja serpentiiniä. Xinjiangin todetus rautavarat ovat 730 000 000 tonnia. Espanjalainen Tecnicas Reunidas on projektoinut Kiinaan useita tehtaita ja Xinjiangin Dushanziin 72 000 000 tonnia vuodessa tuottavan lineaarista alkyylibentseeniä tuottavan tehtaan.

[muokkaa] Maatalous ja elintarviketeollisuus

Xinjiang oli 2000 Kiinan kansantasavallan suurin puuvillan, sokerijuurikkaiden ja villan tuottajamaakunta. Viidennellä sijalla se oli maidon, kashmirvillan, hevosten ja sokerin tuottajana. Xinjiang tuottaa hedelmiä, kuten rypäleitä ja meloneja

[muokkaa] Pienteollisuus

Perinteisiä tuotteita ovat nahkatuotteet, paperi, jadekivet ja matot.

[muokkaa] Väestöryhmät

Xinjiangissa on useita islamilaisia turkinsukuisia kansoja, mm. uiguurit ja kažakit. Lisäksi siellä elää hui-kiinalaisia, kirgiisejä, mongoleja, venäläisiä jne.

Keskushallinto yrittää kiinalaistaa Xinjiangia sijoittamalla sinne enemmän han-kiinalaisia. Han-kiinalaisten osuus väestöstä onkin noussut kuudesta 40 % vuoden 1949 jälkeen.

[muokkaa] Kulttuuri

• Kiinan islamilainen ruokakulttuuri

[muokkaa] Muuta

• Lop Nor, jossa Kiina on tehnyt ydinkokeita, sijaitsee Xinjiangissa.
• Itä-Turkestanin itsenäisyysliike ajaa uiguurien itsenäisyyttä ja toimiii Xinjiangissa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Xianjingin uiguirien autonomisen alueen hallitus [1] (kiinaksi) (uiguuriksi) [2] (englanniksi)
• Matkaopas aiheesta Xinjiang Wikitravelissa (englanniksi)

	Kiinan kansantasavallan Xinjiangin uiguurien autonominen alue
	Aksu | Altai | Alaer | Atushi | Bachu | Barkol | Bole | Burqin | Changji | Emin | Fukang | Fuyun | Hami | Hetian | Huiyuan | Kashgar | Kelamayi | Keriya | Kuerle | Kuche | Kuga | Kuytun | Mazar | Minfeng | Miquan | Pishan | Qitai | Ruoqiang | Shache | Shihezi | Shuiding | Tacheng | Tashkurgan | Taxorgan | Tumxuk | Tulufan | Tumushuke | Upal | Wujiaqu | Wusu | Yechen | Yining | Ürümqi