Somalian sisällissota
Wikipedia
Somalian sisällissota alkoi vuonna 1988. Sotaa kävivät Somalian pelastuksen demokraattisen rintaman (SSDF) ja Somalian hallitsijan, Siad Barren joukot. SSDF:n tarkoituksena oli syrjäyttää Siad Barre vallasta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] SSDF
Ennen sisällissotaa joukko armeijan upseereista yritti syöstä Barren vallasta. Vallankaappaus kuitenkin epäonnistui ja 17 vallankaappausta yrittänyttä teloitettiin. Kaappaajat kuuluivat Majerteen klaaniin, joka oli Somalian suurin klaani. Majerteen klaaniin kuuluvia alettiin syrjiä, osa klaaniin kuuluvista ei päässyt yliopistoihin, heitä jätettiin luokalle ja vangittiin ilman syytä. Majerteen klaanin sisällä syntyi sissiliike SSDF. Etiopia pyrki heikentämään Somaliaa tukemalla sissejä aseilla ja varusteilla.
[muokkaa] Hallitus
Somalian itsenäistyttyä vuonna 1960 maan olot ovat olleet aina sekavat. Ensimmäinen vallankaappaus tapahtui 1969, kun maakuntamatkalla ollut presidentti Cabdul Rashid Cali Shirmarke ammuttiin. Presidentin kuoleman jälkeen syntyi levottomuuksia ja armeija vangitsi hallituksen ja otti maan hallintaansa. Maan johtoon valittiin vanhin kenraali Mohammed Siad Barre. Mohammed Siad Barre hallitsi maata aina vuoteen 1991 asti.
Vallankaappauksen jälkeen Somalia alkoi hivuttautua kohti sosialismia. Siad Barre liitti Somalian vuonna 1974 Arabiliittoon. Arabiliittoon pääseminen oli merkittävää, sillä Somalia oli ensimmäinen ei-arabiankielinen valtio joka otettiin jäseneksi. Samana vuonna Somalia sopi YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Vaikka ulkopolitiikassa saavutettiin menestyksiä, sisäpolitiikassa oli ongelmia. Siad Barren tiukensi otteitaan, tästä kertoo mm. se että maahan asetettiin ulkonaliikkumiskielto kello 22 jälkeen. Vuosi 1974 oli myös kuivin vuosi maan historiassa.
Vaikka Somalia on etnisesti yhtenäinen valtio, somaleita elää Somalian lisäksi Djiboutissa ja Etiopiassa. Djiboutin itsenäistyttyä Somalia pyrki yhdistämään somalit. Somalia aloitti sodan Etiopiaa liittääkseen Hawdin ja Ogadenin alueet Somaliaan. Sota meni aluksi hyvin, mutta Neuvostoliiton ja Kuuban tuella Etiopia löi Somalian joukot takaisin ja Somalia ajautui taloudelliseen kriisiin. Somaliaan vyöryi 600 000, joidenkin arvioiden jopa miljoona pakolaista. Vain kuukausi Ogadenin sodan jälkeen Majerteen klaani yritti vallankaappausta.
[muokkaa] 1980-luku
Ogadenin sodan seurauksena Somaliassa alettiin panostaa yhä enemmän maanviljelyyn. Somalian ollessa sosialistinen valtio pyrittiin maanviljely sosialisoimaan perustamalla ADG (Agricultural Development Corporation). ADG myi maanviljelijöille viljaa ja osti sen itselleen takaisin hinnalla, jonka se oli itse määrittänyt. Matalat hinnat ja jatkuva inflaatio haittasivat tuotantoa. Pitemmällä aikavälillä tämä johti siihen, että oli kannattavampaa ostaa tuotteet ulkomailta.
Siad alkoi keskittää valtaa yhä harvemmille, puhuttiin ns. MOD-koalitiosta. Siihen kuului kolme suurta klaania, Marehanin klaani, joka oli Siadin oma klaani, Ogadeen klaani, Siadin äidin klaani ja Dulbahanteen klaani, Siadin vävyn klaani. Vallan keskittäminen ja taloudellinen tilanne olivat syitä jonka vuoksi syntyi kolmas sissiliike, Yhdistynyt Somalikongressi eli USC. USC sai tukea Hawiyen klaanilta ja nousi nopeasti Somalian suurimmaksi sissiliikkeeksi. Siad Barre pyrki luomaan eripuraa ja taisteluja sissiliikkeitten välille, näin heikentäen USC:ta.
Somalian pohjoisosa liukui koko ajan yhä enemmän pois hallituksen otteesta ja siirtyi SNM-sissiliikkeen hallitsemaksi. Vuoden 1988 loppupuolella Somalian armeija alkoi pommittaa lentokonein pohjoisen suurinta kaupunkia, Hargeisaa.
[muokkaa] 1990-luku
Sissisodan muuttuminen sisällisodaksi olisi voitu estää vielä toukokuussa 1990. Silloin 114 somalivaikuttajaa kirjoitti ns. Mogadishun manifestin. Kirjeessä pyydettiin hallitusta eroamaan ja lopettamaan sota sekä järjestämään vapaat vaalit jossa puolueet olisivat sallittuja. Manifestin seurauksena hallitus vangitsi 45 kirjeen kirjoittajaa. Kesällä sota kiihtyi ja vain Mogadishu sekä Gedonin maakunta olivat hallituksen hallinnassa. Kiihtynyt sota pakotti ihmisiä muuttamaan maasta. Syksyllä taistelut kiihtyivät ja Mogadishun esikaupunkeja pommitettiin raketinheittimillä. Samaan aikaan Yhdysvallat soti Irakissa. Tammikuussa kapinalliset etenivät Mogadishuun ja valloittivat sen. Said Barrenin luultiin olevan siellä, mutta hän onnistui pakenemaan Gedoniin.
Barren kadottua maahan järjestettiin uusi hätätilahallitus jonka johtoon valittiin Cali Mahdi Maxamad. Maa jakaantui jälleen kahtia, niihin jotka kannattivat USC:in valitsemaa hallitusta ja niihin jotka olivat hallitusta vastaan. Somalian pohjoisosa julistautui omaksi valtioksi nimellä Somalimaa. Yksikään valtio ei ole tunnustanut Somalimaata. Kansa jakaantui kahtia Maxamad Farah Adidin joukkoihin, jotka vaativat uusia vaaleja, ja Cali Mahdi Maxamadin joukkoihin. Molemmilla oli tukenaan puolet USC:in joukoista. Somalian tulevaisuudesta alettiin taistella myös Mogadishussa. Tuloksena oli tasapeli.
[muokkaa] Rauhanturvausoperaatio
Yhdistyneet kansakunnat aloitti UNOSOM-rauhanturvaoperaation 1992, jolloin ensimmäiset tarkkailijat saapuivat pääkaupunkiin. Pian huomattiin ettei YK:n operaatio toiminut ja YK vetäytyi pois. Joulukuussa 1992 Yhdysvaltojen aloittama Operaatio tulevaisuuden palauttaminen
