Suokukko
Wikipedia
Suokukko | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Suokukko (Philomachus pugnax) on keskikokoinen kahlaaja, joka herättää huomiota etenkin soidintanssillaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Hyvin vaihteleva. Koiras ja naaras hyvin erikokoisia. Soidinasussa koiras harmaa tai ruskea mustalla ja valkoisella kuvioinnilla, kuviot vaihtelevat paljon. Kaulan ympärillä tuuhea kaulus, jonka väri vaihtelee mustasta ruskean kautta kokovalkoiseen. Naaras ja nuori ovat ruskeansävyisiä. Musta nappisilmä, suora nokka, selässä ja niskassa tummaa kuviointia. Tummalla siivellä heikko vaalea siipijuova, yläperän sivuilla räikeät valkoiset soikiot. Talvipukuiset linnut ovat harmaampia.
Koiraan pituus on 29–32 cm ja paino 150–250 g. Naaraan pituus on 22–26 cm ja paino 100–200 g. Suokukko on vaitelias. Ainoat äänet ovat hiljaisia kurahduksia. Soidintanssikin on äänetön tapahtuma.
Vanhin suomalainen rengastettu suokukko on ollut 13 vuotta 10 kuukautta 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin suokukko.
[muokkaa] Levinneisyys
Suokukko pesii Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Se talvehtii Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Intiassa. Talvehtimisalueillaan ne muodostavat jopa miljoonan yksilön parvia. Muuttolintu, joka palaa Suomeen huhti–toukokuussa. Toukokuun alussa voi parhailla levähdyspaikoilla, kuten Mietoistenlahdella, tavata satojen yksilöiden parvia. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa koiraiden ja pesinnässään epäonnistuneiden naaraiden muutolla. Nuoret linnut muuttavat elo–syyskuussa.
Euroopassa pesii noin 100,000–140,000 paria, joista Suomessa noin 30,000 paria. Suokukko pesii koko Suomessa, mutta on Etelä-Suomessa hyvin vähälukuinen ja yleinen Pohjois-Suomen suoalueilla. Venäjän Euroopan puoleisessa osassa arvioidaan pesivän yli miljoona paria.[1] Koko maailman populaatioksi esitetään kuitenkin vain 2 miljoonaa yksilöä.[2]
[muokkaa] Elinympäristö
Suot ja kosteat niityt, missä ruoho on tarpeeksi lyhyttä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesinnästä huolehtii yksin naaras. Pesä kätketään maahan ja siihen tehdään 4 munaa. Haudonta-aika on noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja oppivat lentokykyisiksi 3 viikon iässä. Soidintanssissa urokset pörhistävät kaulassa olevan "leijonanharjan", nousevat pystyyn ja poseeraavat ja tanssivat erikoisissa asennoissa.
[muokkaa] Ravinto
Suokukot syövät hyönteisiä ja matoja sekä muita selkärangattomia. Myös sammakot ja pikkukalat kuuluvat ruokavalioon. Niitä voi nähdä kyntöpellolla nyppimässä esillenousseita kastematoja.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Natura-alueet: FI0100046, FI0100065, FI0100072
- Saurola, Pertti 1977: Suokukon muutosta rengaslöytöjemme valossa. - Lintumies 1.1977 s. 14-22. LYL.