Suomen Pankki
Wikipedia
Suomen Pankki toimii Suomen keskuspankkina ja on jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ). Suomen Pankin perusti vuonna 1811 keisari Aleksanteri I Turkuun nimellä Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori. Pankki siirrettiin Helsinkiin 1819. Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki.
Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on EU:n perustamissopimuksen mukaisesti pitää yllä hintavakautta euroalueella ja Suomessa. Pyrkimyksenä on tukea myös muiden talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista hintavakauden tavoitetta vaarantamatta. Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla. Suomen Pankkia valvoo eduskunnan asettama pankkivaltuusto.
Suomen Pankin pääjohtana toimii Erkki Liikanen, joka nimitettiin pääjohtajaksi edellisen pääjohtajan Matti Vanhalan jäätyä työkyvyttömyyseläkkeelle huhtikuussa 2004. Suomen Pankin pääkonttorin asiakaskassa Helsingissä (Rauhankatu 19) vaihtaa markkoja ja pennejä euroiksi ja senteiksi kuluitta kymmenen vuoden ajan, 29. helmikuuta 2012 asti.
[muokkaa] Suomen Pankin päätehtävät
Suomen Pankki
- osallistuu Euroopan keskuspankin (EKP) päätöksentekoon, rahapolitiikan valmisteluun ja siitä tiedottamiseen
- toteuttaa EKPJ:n rahapoliittiset toimenpiteet Suomessa
- vastaa Suomen rahahuollosta
- huolehtii osaltaan valuuttavarannosta sekä maksu- ja rahoitusjärjestelmistä
- laatii toimintansa kannalta tarpeelliset tilastot.
Kansallisilla keskuspankeilla on myös EKPJ:n ulkopuolisia tehtäviä. Suomen Pankilla on ainoana euroalueen keskuspankkina siirtymätalouksien tutkimuslaitos. Lisäksi pankki hoitaa yhteyksiä moniin kansainvälisiin järjestöihin.
Pankin yhteydessä itsenäisenä viranomaisena toimii rahoitusmarkkinoita valvova Rahoitustarkastus (Rata), jonka tavoitteena on edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta sekä luottamusta valvottavien ja markkinoiden toimintaan
[muokkaa] Pääjohtajat
- 1812–1816 Claes Johan Sacklén
- 1817–1820 Carl Johan Idman
- 1820–1827 Otto Herman Lode
- 1827–1841 Johan Gustaf Winter
- 1841–1853 Carl Wilhelm Trapp
- 1853–1856 Axel Ludvig Bom
- 1853–1854 Alex Federley
- 1854–1856 Robert Trapp
- 1856–1858 Frans Ivar Edelheim
- 1858–1861 Wilhelm Blidberg
- 1862–1866 Carl Isak Björkman
- 1866–1870 Victor von Haartman
- 1870–1875 August Florin
- 1875–1884 Gustaf Samuel von Troil
- 1884–1897 Alfred Charpentier
- 1898–1906 Carl Theodor Alexander Wegelius
- 1907–1918 Clas Herman von Collan
- 1918–1923 Otto Eliel Stenroth
- 1923–1924 August Ramsay
- 1923–1940 Risto Ryti
- 1943–1944 Johan Wilhelm Rangell
- 1944–1945 Risto Ryti
- 1945–1955 Sakari Tuomioja
- 1955–1957 Rainer von Fieandt
- 1957–1967 Klaus Waris
- 1968–1982 Mauno Koivisto
- 1982–1983 Ahti Karjalainen
- 1983–1992 Rolf Kullberg
- 1992–1998 Sirkka Hämäläinen
- 1998–2004 Matti Vanhala
- 2004– Erkki Liikanen
