Torakat
Wikipedia
| Torakat | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Heimot | ||||||||||||||
|
Torakat ovat Blattodea-lahkoon kuuluvia alkeellisia, muodoltaan litteähköjä ja äärimmäisen sitkeitä hyönteisiä. Eurooppalaisissa kaupunkiympäristöissä ne ovat noin 2-5 cm pitkiä, mutta trooppisissa olosuhteissa on tavattu jopa yli 20 cm pitkiä yksilöitä. Torakoiden on todettu sietävän poikkeuksellisia määriä mm. radioaktiivista säteilyä. Eri torakkalajeja on yli 3500.
Russakka (Blatta germanica) Yleisin asuntotorakka myös meillä Suomessa on russakka, joka on kohtalaisen pienikokoinen torakkalaji (8—13 mm pitkä). Se elää pienissä yhdyskunnissa sopivan lämpimissä (20—30 °C) ja kosteissa tiloissa. Se hakeutuu uunin ympäristöön, pattereiden taakse ja lämpöputkistojen läpivienteihin. Litteän muotonsa ansiosta torakat mahtuvat erittäin ahtaisiin paikkoihin. Niitä on löydetty kasautuneena muun muassa valokatkaisijan suojalevyn taakse. Russakka hakee pimeästä keittiöstä kaikkea mahdollista: viljatuotteita, kasviksia, lihaa yms.
[muokkaa] Etymologia
Sanat russakka ja torakka ovat lainaa venäjän kielestä. Sanan russakka vastine venäjässä tarkoittaa preussilaista.
[muokkaa] Lähde
- Etymologia: Erkki Itkonen (toim.) (1992-2000): Suomen sanojen alkuperä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 951-717-692-9.
