Walt Disney

Wikipedia

Walt Disney

Walt Disney (vasemmalla) ja Wernher von Braun 1954

Walter Elias Disney (5. joulukuuta 1901 – 15. joulukuuta 1966), joka parhaiten tunnetaan nimellä Walt Disney, oli yhdysvaltalainen piirroselokuvien tuottaja, ohjaaja, ääninäyttelijä ja animaattori.

Sisällysluettelo

1 Elämäkerta
2 Walt Disneylle myönnetyt Oscar-palkinnot
3 Lähteet
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elämäkerta

Walter Elias Disney syntyi Elias ja Flora Disneyn perheeseen Chicagossa, mutta perhe muutti maatilalle Missourin lähistölle Marcelineen vuonna 1905. Vuonna 1909 Elias Disney kuitenkin sairastui ensin lavantautiin ja tämän jälkeen keuhkokuumeeseen, ja niin maatila jäi hänen poikansa Roy Disneyn vastuulle. Maatilan hoito osoittautui kuitenkin liian haastavaksi silloin kuusitoistavuotiaalle Roylle, joten perhe joutui myymään maatilan ja muuttamaan vuokrataloon koulujen loppumiseen asti. Koulujen päätyttyä keväällä 1910 perhe muutti Kansasiin.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä.

Jo nuorena Disney osoitti suurta kiinnostusta piirtämiseen. Marcelinessa hänellä oli tapana piirrellä maatilan eläimiä. Kansasissa nuori Walter meni kouluun, piirusteli tunneilla ja piirsi säännöllisesti sarjakuvia koulun lehteen. Disney jätti opiskelut kesken 16-vuotiaana ensimmäisen maailmansodan takia seuratakseen laivastoon liittyneen veljensä Royn jalanjälkiä. Armeija kieltäytyi ensin rekrytoimasta alaikäistä Waltia. Amerikan punainen risti kuitenkin etsi 17-vuotiaita ambulanssijoukkoihin, joten äitinsä luvalla Walt lähti Eurooppaan väärennetyillä papereilla. Hän jatkoi piirtelyharrastustaan ajankuluna ja aloitti myös tupakoinnin.

Piirroselokuvien tekemisen Disney aloitti 1920-luvun alussa, jolloin hän perusti myös ensimmäisen filmistudionsa aiemmalla työpaikallaan Pesmen-Rubin Art Studiolla tapaamansa Ubbe Iwwerksin kanssa. Yhtiön nimi oli "Iwerks-Disney Commercial Artists". Kokemattoman kaksikon liiketoiminta ei tuottanut yhtiö lopetettiin. Sekä Iwerks että Disney siirtyivät töihin Kansas City Film Adille ansaitakseen rahaa. Disney käytti vapaa-aikansa anatomian ja mekaniikan opiskeluun ja 1922 hän perusti uuden studion nimeltään "Laugh-O-Gram Films, Inc.". Yhtiö teki lyhyitä animaatiopätkiä, jotka olivat suhteellisen suosittuja mutta jotka eivät onnistuneet kattamaan kuluja. Yhtiö ehti aloittaa oikeiden näyttelijöiden ja animaation sekoituksena tehtyä versiota Liisa Ihmemaassa -sadusta (Alice's Wonderland) ennen kuin joutui taas konkurssiin 1923. Disney myi elokuvakameransa ja vain keskeneräinen "Liisa" mukanaan osti menolipun Kaliforniaan, Hollywoodiin. Walt Disneyn veli Roy oli myös tuolloin Los Angelesissa veteraanisairaalassa toipumassa tuberkuloosista. Walt haki veljensä sairaalasta, ja yhdessä veljekset perustivat The Disney Brothers Studion, joka sittemmin sai nimen The Walt Disney Company.

Walt Disney kutsui Iwerksin ja Alicen näyttelijän Virginia Davisin Kansasista. Yhtiön ensimmäinen filmisarjansa oli Alice Comedies, joka yhdisti näytelmäelokuvaa ja piirroselokuvaa mutta painopiste oli animaatiossa. Näissä lyhyissä filmeissä Alice-niminen tyttö seikkaili piirretyn Julius-kissan kanssa. Alice oli suhteellisen suosittu, ja Disneyn seuraava piirroshahmo oli Oswald the Lucky Rabbit -niminen kaniini, joka oli myös ensimmäinen merkittävä Disney-hahmo. Charles B. Mintz kuitenkin vei tekijänoikeudet Waltilta sopimushuijauksella (Disney-yhtiö osti Oswaldin takaisin vuonna 2006), ja Oswaldia jatkoi tuottaja George Winkler ja vuotta myöhemmin Walter Lantz, joka keksi myöhemmin Nakke Nakuttajan. Disney ilmeisesti piirsi Oswaldin pohjalta Mikki Hiiren (Mickey Mouse). Mikki saattoi olla alun perin Iwerksin käsialaa ja sille suunniteltiin alun perin nimeä Mortimer, mutta Disneyn vaimo Lillian (o.s. Bounds) ehdotti tälle Mickey -nimeä.

Mikki ja Minni Hiiri esiintyivät ensi kerran mustavalkoisessa piirretyssä Plane Crazy (1928). Animaatio ei kuitenkaan ollut vaikuttava, samoin kuin sen seuraajakaan The Gallopin' Gaucho (1928), eikä Disney löytänyt niille levittäjää. Disneyn täytyi siis keksiä jotain täysin uutta, ja kuin onnen kaupalla hän tapasi irlantilais-yhdysvaltalaisen liikemiehen Patrick "Pat" Powersin. Powers myi Disneylle äänisynkronisaattorin ja suostui myös animaatioiden levittäjäksi. Marraskuussa 1928 sai ensi-iltansa Höyrylaiva Ville (Steamboat Willie), joka oli maailman ensimmäinen piirretty äänielokuva. Höyrylaiva Villeä seurasi sarja musiikillisia animaatiopätkiä, Hullunkurisia sinfonioita (Silly Symphonies). 1930-luvun puolivälissä Mikin rinnalle tuli muita hahmoja, kuten Aku Ankka, Hessu Hopo, Heluna Ammu, Pluto-koira ja Polle Koninkaulus. Animaatiopätkät olivat suosittuja alusta alkaen, mutta Disney ei uskonut saavansa oikeutettua osuuttaan Powersilta ja siirsi siksi levityssopimuksensa Columbia Picturesille. Disney uskoi vakaasti Mikin menestykseen ja tapasi sanoa: "Muistakaa, että kaikki alkoi hiirestä."

Joulukuussa 1937 tuli ensi-iltaan "Waltin hulluna unelmana" pidetty Lumikki ja seitsemän kääpiötä (Snow White and the Seven Dwarfs), maailman ensimmäinen täyspitkä piirroselokuva. Vaikka elokuvan teko oli vähällä keskeytyä budjetin ylityttyä, Lumikista tuli suurmenestys.

1940-luvun alku oli Disney-studioille vaikeaa aikaa. Vuonna 1941 studion työntekijät menivät lakkoon, ja vaikka lakko oli suhteellisen lyhyt, Walt Disney menetti luottamuksensa järjestäytyneeseen työvoimaan. Disney julkaisi silloin myös piirrosklassikoita, jotka alkuun olivat taloudellisia pettymyksiä, kuten Pinokkion (Pinocchio, 1940), Fantasian (Fantasia, 1940), Dumbon (Dumbo) (1941) sekä myöhemmin Prinsessa Ruususen (Sleeping Beauty, 1959). Disney-yhtiö tuotti toisen maailmansodan aikana myös sotapropagandaelokuvia, muun muassa Victory Through Air Power (1943) sekä samoin 1943 valmistunut Führerin kasvot (Der Fuehrer's Face), joka on ainut Oscarin saanut Aku Ankka -animaatio, vaikka sekin oli yhtiölle taloudellinen pettymys. Muita 1940-luvun animaatioita olivat mm. Suomessakin nähdyt ja maailmalla menestyneet Oppitunti (Saludos Amigos, 1942), Kolme Cabarelloa (The Three Caballeros, 1945), Suruton ja pennitön (Fun and Fancy Free, 1947) ja Kaislikossa suhisee (The Adventures of Ichabod and Mr. Toad, 1949).

Disney voitti yhteensä 31 henkilökohtaista Oscaria, erikoisimpana 1932 saatu kunnia-Oscar "Mikki Hiiren luomisen ansiosta". Disney sai myös 14. syyskuuta 1964 Yhdysvaltain presidentiltä Lyndon B. Johnsonilta Presidentin vapaudenmitalin, joka on korkein amerikkalaiselle siviilihenkilölle myönnettävä kunniamerkki. Disney sai vuonna 1942 myös arvostetun ja harvinaisen Irving Thalberg Memorial Award -palkinnon animaatioidensa poikkeuksellisen korkeasta laadusta. Vuonna 1955 avattiin teemapuisto Disneyland Kaliforniaan. Sen jälkeen on avattu myös Walt Disney World Floridaan, Eurodisney Pariisiin, Tokio Disneyland ja Hongkong Disneyland. Ensimmäisen Disneylandin avaaminen johti televisiosarjaan nimeltään The Wondeful World of Disney, jota Walt Disney itse juonsi

Walt Disney kuoli vuonna 1966 keuhkosyöpään ehtimättä nauttia eläkepäivistään. Usein kuultu väite, että Disneyn ruumis olisi syväjäädytetty on urbaani legenda. Todellisuudessa Disney polttohaudattiin. Hänen muistomerkkinsä löytyy Kaliforniasta Glendalesta Forest Lawn Memorial Parkista.

[muokkaa] Walt Disneylle myönnetyt Oscar-palkinnot

Kukkia ja puita (1932), tuottaja
Mikki hiiren luomisesta (1932) Erikois-Oscar
Kolme pientä porsasta (1933), tuottaja
Kilpikonna ja jänis (1935), tuottaja
Kolme orpoa kissanpentua (1936), tuottaja
Maalaisserkku (1937), tuottaja
Monitasokameran kehittämisestä (1937), tekniikka-Oscar
Vanha mylly (1938), tuottaja
Lumikki ja seitsemän kääpiötä (1938), tuottaja; tämä erikois-Oscar koostui 1 normaalikokoisesta ja 7 pienestä Oscar-patsaasta.
Härkä Ferdinand (1939), tuottaja
Ruma ankanpoikanen (1940), tuottaja
Ojenna auttava tassu (1942), tuottaja
Fantasia (1942), tekniikka-Oscar
Führerin kasvot (1943), tuottaja
Hyljesaari (1949), tuottaja, draama/dokumentti
Majavalaakso (1951), tuottaja, draama/dokumentti
Nature's Half Acre (1952), tuottaja, draama/dokumentti
Water Birds (1953), tuottaja, draama/dokumentti
Toot, Whistle, Plunk and Boom (1954), tuottaja
Erämaa elää (1954), tuottaja, draama/dokumentti
Karhujen maa (1954), tuottaja, draama/dokumentti
Alaskan eskimo (1954), tuottaja, draama/dokumentti
Sukelluslaivalla maapallon ympäri (1955), tehosteista
Katoava preeria (1955), tuottaja, draama/dokumentti
Men against the Arctic (1956), tuottaja, draama/dokumentti
Wetback hound (1958), tuottaja, draama/dokumentti
Valkea pohjola (1959), tuottaja, draama/dokumentti
Grand Canyon (1959), tuottaja, draama/dokumentti
The Ama Girls (1959), tuottaja, draama/dokumentti
Horse with the Flying Tail (1961), tuottaja, draama/dokumentti
Nalle Puh ja tuulinen päivä (1969), tuottaja, myönnetty postuumisti.