Alttari (tähdistö)
Wikipedia
Latinankielinen nimi |
Ara |
Lyhenne | Ara |
Genetiivi | Arae |
Symbologia | Alttari |
Rektaskensio | 17.39 h |
Deklinaatio | −53.58° |
Ala taivaasta | 237 neliöastetta |
Tähtien määrä (magnitudi < 3) |
1 |
Kirkkain tähti | β Ara (2.9 mag.) |
Meteoriparvet |
Ei ole |
Naapuri- tähdistöt |
|
Näkyy leveysasteiden +25° ja −90° välillä Näkyy Suomessa parhaiten Heinäkuussa |
|
Alttari (Latinaksi Ara) on himmeä eteläinen tähdistö Kentaurin ja Suden tähdistöjen välissä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Huomattavia piirteitä
Alttarin kirkkain tähti, β Arae, on näennäiseltä magnitudiltaan 2,9. Sen γ tähti on kaksoistähti hieman etelään β:sta. Ainakin kolmen planeetan uskotaan kiertävän μ Arae:ta, joista yhden uskotaan olevan luonnoltaan kiinteä.
[muokkaa] Huomattavia syväntaivaan kohteita
Alttarin luoteiskulma leikkaa Linnunrataa ja sisältää useita avoimia tähtiryhmittymiä ja tähtisumuja. Kirkkain tähtiryhmittymistä, NGC 6397, on 8200:n valovuoden päässä meidän aurinkokunnastamme ja saattaa olla lähin tämäntyyppinen tähtiryhmittymä.
[muokkaa] Historia
Tämä tähdistö erotettiin Kentaurin ja Suden samalla kun Kulmaviivoitin luotiin, jonka loi Nicolas Louis de Lacaille vuonna 1790.
[muokkaa] Mytologia
Alttari, yleensä ylösalaisin kuvattuna, mutta toisinaan oikein kuvattuna niin että näyttäisi kuin savua nousisi Linnunradalle, tunnistettiin täksi Kentaurin Chironsta (alkuperäiseltä nimeltään tämä oli Ara Centauri). Sitä kutsuttiin toisinaan myös Dionysuksen alttariksi. Koska tähdistö on kuitenkin luotu 1700-luvulla sen yhdistäminen mytologiaan on kuitenkin suorittanut tähdistön luoja ja on täten väärin olettaa että sillä olisi oikeasti mitään tekemistä Kreikan mytologian ja sen aikaisten ihmisten uskomusten kanssa.