Andromeda (tähdistö)
Wikipedia
 |
|
| Latinankielinen nimi |
Andromeda |
| Lyhenne | And |
| Genetiivi | Andromedae |
| Symbologia | Andromeda, kahlittu neitsyt |
| Rektaskensio | 1 h |
| Deklinaatio | +40° |
| Ala taivaasta | 722 neliöastetta |
| Tähtien määrä (magnitudi < 3) |
3 |
| Kirkkain tähti | Alpheratz, α And (2,1 mag.) |
| Meteoriparvet |
andromedidit |
| Naapuri- tähdistöt |
|
| Näkyy leveysasteiden +90° ja −40° välillä Näkyy Suomessa parhaiten joulukuussa |
|
Andromeda (lat. Andromeda, gen. Andromedae) on vanhimpia tähdistöjen nimiä pohjoisella taivaalla.
Tähdistö on tunnettu erityisesti sen keskellä olevasta Andromedan galaksista M31, meitä lähinnä olevasta suuresta galaksista, joka on nähtävissä paljain silmin. M31:n seuralaisgalakseja ovat 32 ja M110 (NGC 205), jotka näkyvät kaukoputkella tai isolla kiikarilla.
[muokkaa] Tähdet
Tähdistön kirkkain tähti on kaksoistähti α Andromedae eli Alpheratz (myös Sirrah, kuten kuvassa). Ennen tähteä pidettiin kuuluvana sekä Andromedan että Pegasuksen tähdistöön, josta tähti tunnetaan nimellä δ Pegasi, tosin tunnusta ei enää käytetä virallisissa kartoissa. Muodostaa yhdessä α, β, ja γ Pegasin kanssa asterismin Suuri Pegasuksen neliö.
Toiseksi kirkkain tähti on noin 200 valovuoden päässä loistava punainen jättiläinen β And eli Mirach. Se on kirkkaudeltaan 2,07m oleva epäsäännöllinen muuttuja, kirkkaus vaihtelee välillä 2,01m - 2,10m.
Gamma (γ) Andromedae on nelinkertainen tähti: kirkkaimmista tähdistä toinen on keltainen, toinen sinertävä. Systeemin päätähti (γ1) on kirkkaudeltaan +2.13m oleva oranssi, kirkas jättiläistähti. Järjestelmän toiseksi kirkkain komponentti (γ2), kirkkaudeltaan +4,84m, on taivaalla 9,6 kaarisekunnin välimatkan päässä. γ2:ta kiertää vielä kaksi tähteä: pääsarjan B8 spektriluokkaan kuuluva kääpiötähti, kirkkaus +5,1m ja spektriluokan A0 kääpiö (+6,3m). Kirkkaampi näistä kahdesta on vielä spektroskooppinen kaksoistähti, kiertoaika 2,67 vuorokautta.
υ eli Ypsilon Andromedae on 44 valovuoden päässä oleva magnitudin +4,09 kaksoistähti, jolla on planeettoja. Järjestelmän kirkkaampi komponentti on valko-keltainen kääpiötähti, noin 1,3 kertaa Aurinkoamme massiivisempi. Himmeämpi komponentti on vuonna 2002 löydetty punainen kääpiö.
[muokkaa] Syvän taivaan kohteet
Varmasti tunnetuin Andromedan tähdistön kohde on Andromedan suuri galaksi, Messierin luettelon kohde numero 31. Se on meistä noin kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä oleva Sb-tyypin kierregalaksi. M31:lla on seuralaisina M32 ja M110 sekä reilu 10 muuta pienempää galaksia. Lisäksi tähdistössä on reilun asteen kokoinen avoin joukko NGC 752, joka on Maasta 1 300 valovuoden päässä.
Vain 7 kaariminuutin päässä Mirachista on 8 miljoonan valovuoden päässä oleva elliptinen galaksi NGC 404 eli Mirachin aave, jonka William Herschel löysi vuonna 1784. Himmeän galaksin ja kirkkaan Mirachin verrattaen pieni välimatka taivaalla tekee galaksista vaikean kuvattavan; joko galaksi alivalottuu tai tähti ylivalottuu.
[muokkaa] Mytologia
Kreikkalaisen tarun mukaan kaunis Andromeda oli Kassiopeian ja Kefeuksen, kuningattaren ja kuninkaan, tytär joka piti uhrata merihirviölle (Cetus). Perseus kuitenkin tuli paikalle ja näytti merihirviölle Meduusan päätä ja merihirviö muuttui kiveksi. Perseus vapautti kallioon kahlitun Andromedan ja sai hänet vaimokseen. Andromedan äiti sijoitettiin kostoksi taivaalle niin, että hän joutuisi roikkumaan osan päivästä ylösalaisin.
