Arvid Genetz

Wikipedia

Arvid Oskar Gustaf Genetz (1. heinäkuuta 1848 Impilahdella – 3. toukokuuta 1915 Helsingissä), kirjailijanimeltä Arvi Jännes, oli suomalainen runoilija ja kielentutkija sekä senaattori 1901–1905. Genetz julkaisi vain yhden runokokoelman. Hänen tunnetuimmat runonsa ovat ”Herää Suomi”, ”Karjala” ja ”Väinölän lapset”.

[muokkaa] Perhe

Arvid Genetzillä oli vaimonsa Evan (o.s. Arppe) kanssa kuusi lasta: pojat Juho, Arvi, Niilo ja Paavo sekä tyttäret Laura ja Helvi. Saima Harmaja on Lauran tytär.

[muokkaa] Koulutus ja ura

Genetz pääsi ylioppilaaksi 1866, valmistui filosofian kandidaatiksi 1871 ja väitteli tohtoriksi 1877. Hän toimi aluksi suomen ja ruotsin opettajana Helsingin lyseoissa mutta pääsi sitten Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden dosentiksi 1877. Genetz hoiti jonkin aikaa myös professori August Ahlqvistin virkaa, ja hänet valittiin Ahlqvistin kuoltua suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi 1891. Genetzin kilpakumppani viranhaussa oli tämän vanha oppilas E. N. Setälä.

Setälä oli vaikuttamassa vuotta myöhemmin siihen, että virka jaettiin kahtia suomen kielen ja kirjallisuuden sekä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professuureiksi. Jälkimmäinen oli enemmän Genetzin alaa, joten hän siirtyi siihen ja Setälä sai suomen kielen ja kirjallisuuden professuurin. Genetz työskenteli professorina vuoteen 1901 asti.

Genetziä on pidetty modernin morfofonologian edelläkävijänä, sillä hän kuvasi saamelaiskielten morfologisia vaihteluja modernilla tavalla, joka muistutti generatiivisessa kielitieteessä myöhemmin käytettyjä syvä- ja pintarakenteen toisistaan erottavia kuvausmalleja. Historiallisen kielitieteen alalla hän oli ensimmäinen joka oivalsi, että saamelaiskielissä oli runsaasti lainoja itämerensuomalaisista kielistä ja että tämä oli avain saamelaiskielten äännehistorian ymmärtämiseen.

Vuosina 1901–1905 Genetz toimi senaattorina.

[muokkaa] Tuotanto

[muokkaa] Runous

Muistoja ja toiveita ystäville jouluksi (Weilin & Göös 1889)
Muutamia Arvi Jänneksen runoja (Kansanvalistus-seura 1892)
Toukokuun-lauluja (KS 1897)

[muokkaa] Tietokirjallisuus

Ensi tavuun vokaalit suomen, lapin ja mordvan kaksi- ja useampitavuisissa sanoissa (SKS 1896)
Kertomus Suojärven pitäjäästä ja matkustuksistani siellä v. 1867 (Suomi-kirjassa; SKS 1870)
Kielellisiä muistoonpanoja Kaakkois-Karjalasta (nimellä Arvi Jännes; SKS 1889)
Kuollan Lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä (Finska Vetenskaps-Societeten 1891)
Lyhyt Kasan’in tatarin kielen kielioppi (1884)
Lärobok i finska språkets grammatik (K. E. Holm 1882)
Muistutuksia uuden raamatunsuomennoksen kielestä (nimellä Arvi Jännes; WSOY 1887)
Neuvoja Suomen kielen opettajille (nimellä Arvi Jännes; Werner Söderström 1886)
Ost-permische Sprachstudien (Finsk-ugriska sällsk. 1897)
Ost-Tscheremissische Sprachstudien 1 (1889)
Ruotsalais-suomalainen sanakirja (nimellä Arvi Jännes; WSOY 1887)
Suomalais-ugrilainen đ ensimmäisen ja toisen tavuun vokaalien välissä (SKS 1896)
Suomen kieli-oppi (Holm , 1881)
Suomen kielioppi (nimellä Arvi Jännes; Werner Söderström 1886)
Suomen partikkelimuodot (väitöskirja; Arvid Genetz 1890)
Suru- ja muistojuhlassa maaliskuun 14 p:nä 1895 (Fr. ja P. 1895)
Tutkimus Aunuksen kielestä (SKS 1884)
Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä (SKS 1881)
Unkarin ensi tavuun vokaalien suhteet suomalais-lappalais-mordvalaisiin (SKS 1898)
Versuch einer karelischen Lautlehre (J. C. Frenckell & Sohn , 1877)

[muokkaa] Suomennokset

Auerbach, Berthold: Sysmäläinen (salanimellä Kusta Karjalainen; K. E. Holm 1877)
Runeberg, Johan Ludvig: Hirvenhiihtäjät (Söderström 1884)
Ruotsin valtakunnan laki (Oskar Favénin ja J. G. Sonckin kanssa; SKS 1896)