Impilahti

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Nykyistä Karjalan tasavaltaan kuuluvaa Impilahden taajamaa käsittelee artikkeli Impilahti (taajama).

Impilahden kunta

Luovutettu Neuvostoliitolle


vaakuna	sijainti

Perustettu

1638¹ Sortavalasta

Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)

1948

Lääni, Maakunta

Viipurin lääni, Laatokan Karjala²

Pinta-ala oli
- Josta maa-alue

904 km²
km²

Väkiluku oli
- Väestötiheys

14 399 (1939)^[1]
as/km²

¹ Seurakunnan perustamisvuosi
² Ei virallinen maakunta, mutta nykymaakuntiin rinnastettava historiallisen Karjalan maakunnan osa

Impilahti (ruots. Impilaks, ven. Импилахти) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Raja-Karjalassa, Laatokan rannalla, Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Vuonna 1939 Impilahden pinta-ala oli 904,3 km² ja asukasluku 12 891. Impilahden keskustaajama oli Pitkäranta.

[muokkaa] Historiaa

Impilahden pitäjän aluetta ei vielä 1600-luvun alkupuolella merkitty maakirjoihin pitäjänä, vaan alue kuului Suistamon pogostaan. Suistamon mukana alue kuului vuodet 1651–1669 Salmin kreivikuntaan.

Pitäjä kuului Käkisalmen lääniin, josta vuonna 1721 tuli osa Vanhaa Suomea. Vuonna 1812 Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä Suomeen. Vuoden 1868 alusta lähtien pitäjänkokousten sijaan alettiin Impilahdella pitää kuntakokouksia.

Ensimmäinen kansakoulu kuntaan perustettiin vuonna 1870 ja ensimmäinen höyrykoneen pyörittämä höyrysaha 1873. Vuonna 1932 valmistui Läskelä–Pitkäranta-rautatie. Sen varrella, kolmen kilometrin päässä Impilahden kirkolta sijaitsi laiturivaihde, joka nimettiin Impilahden mukaan.

[muokkaa] Seurakunnat

Vuonna 1589 Impilahti mainitaan Sortavalan ortodoksisen emäseurakunnan kappelikuntana. Impilahden luterilainen seurakunta perustettiin 1638 käännyttämään Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsin hallintaan siirtyneen Käkisalmen läänin ortodoksisia asukkaita. Aluksi jumalanpalvelukset pidettiin talollisten pirteissä tai käytiin Pälkjärven kirkossa, sillä seurakunnan oma kirkko valmistui vasta 1670-luvulla. Laajimmillaan Impilahden luterilaisen seurakunnan alueeseen kuuluivat Impilahden lisäksi Suistamon, Suojärven, Korpiselän ja Salmin pitäjät. Tosin alueella oli vain vähän luterilaisia asukkaita.

Impilahden luterilaiseen seurakuntaan kuului Pitkärannan rukoushuonekunta. Ortodoksisia seurakuntia Impilahdella oli kaksi Kitelä ja Pitkäranta. Kaikkien seurakuntien kirkot ovat tuhoutuneet sodissa tai niiden jälkeisenä aikana.

[muokkaa] Impilahden kunnan kylät

Haukkaselkä, Hippola, Hunttila, Huunukka, Hättilä, Janaslahti, Kerisyrjä, Kirkonkylä, Kitelä, Koirinoja, Koivuselkä, Kokkoselkä, Kytösyrjä, Leppäsilta, Metsäkylä, Mursula, Mäkisalo, Nietjärvi, Pitkäranta, Purovaara, Ruokojärvi, Räkäli, Sumeria, Syskyjärvi, Syskyä, Uomaa.

[muokkaa] Sota-aika

Impilahden Koirinojan seutu tunnetaan talvisodan ankarista mottitaisteluista. Alueella on runsaasti venäläisten sotamuistomerkkejä, ja 2000-luvun alussa siellä paljastettiin sodan muistoksi monumentti Murheen Risti. Koirinojan jäällä kaatui muiden muassa Elias Simojoki [1].

[muokkaa] Nykytilanne

Entinen Impilahden kunnan alue kuuluu nykyisin pääasiassa Karjalan tasavallan Pitkärannan piiriin, jossa se on jaettu Impilahden asutushallinnon ja Pitkärannan kaupungin alaisuuteen.

Kirkonkylän eteläpuolella ollut kookas Itä-Karjalan Kansanopisto on tuhoutunut raunioiksi. Sotien jälkeen toiminta siirrettiin Punkaharjulle. Useimmat Impilahden kylistä ovat jääneet tyhjiksi, eikä useimmissa ole edes rakennuksia.