Bysanttilainen kulttuuri
Wikipedia
Bysanttilaisella kulttuurilla tarkoitetaan Bysantin valtakunnassa eli Itä-Roomassa kukoistanutta kulttuuria.
[muokkaa] Kirjallisuus
Bysanttilaisella kirjallisuudella voidaan tarkoittaa laveammassa merkityksessä kreikkalaista kirjallisuutta Konstantinus Suuresta (324) Itä-Rooman keisarikunnan häviöön (1453), ahtaammassa mielessä Justinianus I:n hallituksen alusta (527) lähtien vuoteen 1453.
Bysanttilainen kirjallisuus oli aluksi lähinnä antiikin kirjallisuuden kristillisesti väritettyä ja itämaista vaikutusta saanutta jatkoa. Se oli lamassa vuosina 650-850, mutta virkosi 800-luvulla kohoten vuosina 1000-1200 korkeimpaan kukoistukseensa.
Bysanttilainen kirjallisuus potee yleensä alkuperäisyyden puutetta. Huomattavan sijan täyttää filologia sivuhaaroineen. Vielä laajempi on teologinen kirjallisuus (Johannes Damaskolaisen, kuoli n. 750, dogmaattinen teos Tiedon lähde). Huomattava on edelleen historiankirjoitus (Prokopios, Anna Komnena). Taiderunous on arvokasta vain kirkolliselta kannalta (hymni-runoilija Romanos 500-luvulta). Kansankielellä on sepitetty sankarieepoksia, lemmenrunoja, ritariromaaneja ja satuja.
[muokkaa] Taide
Bysanttilaisella taiteella tarkoitetaan Itä-Rooman valtakunnassa kukoistanutta kristillistä taidetta. Sen kukoistusajat ovat Justinianus I:n hallitessa (527-565) ja välillä tapahtuneen rappeutumisen jälkeen 900-1100-luvuilla.
Bysanttilainen taide eli kautta keskiajan ja elää tavallaan vieläkin ortodoksisessa kirkkotaiteessa. Siinä yhtyy itämaisia ja hellenistisiä aineksia.
Rakennustaiteen tärkeimmät muistomerkit ovat Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa sijaitseva Hagia Sofian eli pyhän viisauden kirkko (rakennettu 532-537) ja San Marco Venetsiassa. Huomattavana osana tyylissä on kupolirakennus, joka rakennetaan neliön tai monikulmion muotoiselle pohjalle. Kupolia kannattavien kaarien ja kupolin välissä olevia kupumaisin kolmikulmioita sanotaan pendentiiveiksi (holvikolmioiksi). Pääkupoliin liittyy usein sivukupoleja. Kirkkojen seinät ja holvit koristettiin kultapohjaisilla mosaiikkikuvilla, joita mm. San Vitale-kirkossa Ravennassa.
Kuvariitojen jälkeen maalaustaide kaavamaistui. Erittäin huomattavia ovat käsikirjoituksia koristavat miniatyyrit. Kuvanveisto rajoittui pinnalliseen ornamentiikkaan ja norsunluuveistoksiin. Kultasepän-, emalji- ja kudontatyöt ovat myös mainittavia.
[muokkaa] Musiikki
- Pääartikkeli Bysanttilainen musiikki
Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.
