Cannibal Holocaust

Wikipedia

Cannibal Holocaust {{{nimi-alkuperäinen}}}

Valmistusmaa	Italia
Ensi-ilta	1980
Ohjaus	Ruggero Deodato
Käsikirjoitus	Gianfranco Clerici Giorgio Stegani
Pääosissa	Robert Kerman Francesca Ciardi Perry Pirkanen
Sävellys
Tuotanto	Franco Di Nunzio Franco Palaggi
Elokuvayhtiö	Transcontinental
Kesto	95 min
Kieli	englanti, espanja
Budjetti
Ikäraja Suomessa	K-18
Jatko-osa(t)
IMDb
Elonet

Cannibal Holocaust (1980) on kontroversaali eksploitaatio-elokuva, joka kiellettiin noin 50 eri maassa. Kiellot perustuvat siihen, että elokuvassa esitetään raiskauksia, kidutusta ja oikeiden eläinten tappamista. Elokuvan suunnittelivat Gianfranco Clerici ja Giorgio Stegani, ja sen ohjasi Ruggero Deodato. Budjetti asettui sadantuhannen dollarin paikkeille. Elokuva edustaa italialaisten "kannibaalifilmien" genreä, ja on lajinsa tunnetuin ja rahallisesti menestynein elokuva.

Elokuvassa on kaksi samanaikaista juonta: "oikea" juoni kuvaa Harold Monroe -nimisen sankarin matkaa viidakkoon, jossa hän selvittelee kahden nuoren amerikkalaisen tutkimusmatkailijan kohtaloa, ja toinen juoni näyttäytyy Monroen löytämien tutkimusmatkailijoiden filmien avulla. Suuri osa elokuvasta on löydettyjen filmien sisältöä, joista paljastuu sitä kaameampia asioita, mitä pidemmälle elokuva etenee.

[muokkaa] Kiistat

Suurin kiista elokuvan julkaisun aikoihin liittyi uskomukseen, että kyseessä olisi snuff-elokuva eli siinä olisi kuvattu aitoa ihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Ohjaaja Deodato sekä toinen tuottajista pidätettiin, ja elokuva kiellettiin Italiassa viikko ensi-illan jälkeen. Milanon tuomioistuin uskoi, että Deodato oli tapattanut näyttelijöitä oikeasti kameran edessä, ja niin ikään uskottiin, että elokuvan seivästyskohtaus oli aito. Asioita vaikeutti se, että elokuvan näyttelijöiden työsopimuksissa sanottiin, etteivät he saa kommunikoida tiedotusvälineille ensi-iltaa seuraavan vuoden aikana. Lopulta Deodato sai kuitenkin näyttelijät kerättyä kasaan, jolloin he todistivat, että elokuvan erikoisefektit eivät olleet aitoja. Todentuntuisuutta oli lisännyt, että elokuvassa käytetyt splatter-efektit toteutettiin aidoilla sikojen sisäelimillä. Kuitenkin vielä vuonna 1993 Birminghamin sarjakuvamessuilla elokuva kiellettiin, koska yhä epäiltiin sen sisältävän aitoja teuraustuskohtauksia.

Muun väkivallan lisäksi kohua herättivät erityisesti elokuvan eläintentappokohtaukset, kuten elävän merikilpikonnan raajojen irrottaminen, aivojen poistaminen elävältä pikkuapinalta, sian tappaminen ampumalla sitä kiväärillä päähän sekä pesukarhun tappaminen ja nylkeminen. Elokuvassa tapetut eläimet syötiin myöhemmin (käärmettä ja hämähäkkiä lukuun ottamatta), joko filmin tekijöiden, tai kuvauspaikan alkuasukkaiden toimesta.

Italiassa elokuva kiellettiin vuoteen 1984 marsujen tappamisen kieltävään lakiin vedoten. Eläinten tappamista elokuvassa on pidetty usein sensaatiohakuisena keinona. Elokuvassa on myös hyvin paljon seksuaalista väkivaltaa. Se sisältää yhteensä kolme erittäin raakaa raiskauskohtausta, sekä yhden lyhyemmän seksuaaliväkivaltaa sisältävän kohtauksen.

Elokuvan leikatuissa versioissa kaikki eläimiin kohdistettu väkivalta (paitsi hämähäkin ja käärmeen tappaminen) on poistettu, sekä seksuaaliväkivaltaa sisältävät kohtaukset on poistettu tai lyhennetty.

Elokuvaa seurasi muita saman tyyppisiä italaialaisia elokuvia, joista tunnetuimpia ovat Zombie Holocaust ja Cannibal Ferox.