Dm7
Wikipedia
Dm7 on VR:n käytössä olleen kiskobussin tyyppimerkintä. Nämä kevyet dieselmoottorivaunut tunnettiin lempinimellä lättähattu eli lättä. Ne korvasivat höyryveturivetoiset junat Suomen rautateiden paikallisliikenteessä.
Lättähatut valmisti Valmet Oy Lentokonetehdas Tampereella, moottorit valmistettiin Valmetin Linnavuoren tehtaalla Siurossa. Lättähattujen konstruktio perustui Ruotsissa käytettyyn neliakseliseen Y7-moottorivaunuun, jonka valmistajalta Hilding Carlsson -yhtiöltä Valmet sai lisenssivalmistusoikeudet. Ensimmäinen 15 moottorivaunun (tyyppimerkinnällä Dm6) ja 15 liitevaunun sarja valmistettiin vuonna 1954. Dm6-sarjan käyttökokemusten perusteella Dm7-sarjaan tehtiin joitakin muutoksia. Merkittävin ero oli, että Dm7:n sarjan pyörä oli suurempi (halkaisija uutena 790 mm, Dm6:ssa 613 mm), mikä paransi luotettavuutta risteysvaihteissa. Dm7-moottorivaunuja valmistettiin vuosina 1955–1963 197 kappaletta (nrot 4020–4216) ja erilaisia liitevaunuja lähes saman verran. Kolme moottorivaunua (nrot 4145–4147) muutettiin kokeellisesti kiitotavaran kuljetukseen sopiviksi mutta muutokset havaittiin varsin pian tarpeettomiksi.
Matkustajapaikkoja oli 56+7 ja Dm6- ja Dm7-kaluston suurin nopeus oli 95 km/h (osalla Dm7-kalustoa 115 km/h).
Viimeiset Lättähatut poistuivat säännöllisestä matkustajaliikenteestä vuonna 1988, mutta niitä on vielä jonkin verran tilausliikenteessä ja museojunissa (mm. Porvoon museorautatiellä sekä Oulun seudulla) sekä sähköratojen työ- ja tarkastusvaunuiksi (Ttv) muutettuina. Viimeinen Dm6 poistettiin käytöstä jo vuonna 1974.
Lättähattu-nimitys on peräisin 1950-luvun puolivälin nuorisomuodista; varsinkin helsinkiläiset teinipojat käyttivät ajan amerikkalaisista elokuvista matkittua lättäänpainettu-kupuista huopahattua. Suomen tunnetuin lättähatun käyttäjä tosin lienee Pekka ja Pätkä -elokuvien Pätkä [1].
Valtionrautateitten järjestämän nimikilpailun voitti Sinikko-nimiehdotus, joka ei kuitenkaan vakiintunut kiskobussin nimitykseksi.
[muokkaa] Liitevaunuja
- Eiab, 2. luokan päivävaunu
- EFiab, 2. luokan päivä- ja konduktöörivaunu
- FPoab, konduktööri- ja postivaunu
- Geoab, tavarankuljetusvaunu
- Noab, vankivaunu
- PFoab, posti- ja konduktöörivaunu
[muokkaa] Sähköratojen työ- ja tarkastusvaunuiksi muutetut Dm7-moottorivaunut
Suluissa muutetun vaunun numero.
- Ttv 3 (4026)
- Ttv 4 (4164)
- Ttv 5 (4138)
- Ttv 6 (4025)
- Ttv 7 (4041)
- Ttv 8 (4047)
- Ttv 9 (4150)
- Ttv 10 (4044)
- Ttv 11 (4086)
- Ttv 12 (4077)
- Ttv 13 (4093)
- Ttv 14 (4022)
- Ttv 15 (4105)
- Ttv 16 (4033)
- Ttv 17 (4194)
- Ttv 18 (4092)
Tätä nykyä osa muutetuista vaunuista on romutettu.
|
|
|---|
| Dieselveturit ja -moottorijunat: Dm12 – Dv12 – Dv16 – Dr14 – Dr16 |
| Sähköveturit ja -moottorijunat: Sr1 – Sr2 – Sm1 – Sm2 – Sm3 Pendolino – Sm4 |
| Ratatyökoneet ja pienveturit: Tve4 – Tve5 – Tka6 – Tka7 – Tka8 – Ttm1 |
| Museokalusto: Hr1 – Tk3 – Dm7 – Dm9 – Dv15 – Dr12 – Dr13 |
| Koeveturit ja -kiskobussit: Dr15 – Sv1 – Dm10 – Dm11 |
![[1]](http://www.uep.fi/toimintakertomus/ppsalapol.jpg){kind=link}