Helsingin Luonnontieteellinen museo
Wikipedia
Helsingin Luonnontieteellinen museo eli entinen Eläinmuseo on osa Helsingin yliopiston Luonnontieteellistä keskusmuseota. Museolla on Suomen suurin eläinkokoelma.
Luonnontieteellisen museon rakennus, entinen venäläinen kymnaasi, sijaitsee Etu-Töölössä osoitteessa Pohjoinen Rautatienkatu 13. Museorakennuksessa käynnistyi 1. syyskuuta 2005 täysremontti. Museo avataan yleisölle uudelleen keväällä 2008.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Rakennus
Museorakennuksen alkuperäinen käyttäjä oli vuonna 1870 perustettu Helsingin venäläinen poikakoulu eli Aleksanterin kimnaasi. Uusbarokkia edustavan koulurakennuksen suunnittelivat opetusneuvos V. V. Belevitsch ja arkkitehti Lev Shishko ja se vihittiin käyttöön vuonna 1913. Rakennus tehtiin edustavaksi, jotta siihen oltaisiin myöhemmin voitu sijoittaa kaavailtu Helsingin venäläinen yliopisto.
Rakennus koostuu kahdesta siivestä. Nelikerroksinen pääsiipi, jonka katolla on torni, muodostaa sen Arkadiankadulle ja Pohjoiselle Rautatienkadulle näkyvän julkisivun. Pääsiipeen sijoitettiin koulun johtajan ja inspehtorin virka-asunnot sekä kahden kerroksen korkuinen juhlasali. Kolmikerroksisessa, Nervanderinkadun suuntaisessa pitkässä sivusiivessä sijaitsivat luokkahuoneet sekä ortodoksinen kirkkosali. Luokkahuoneet oli järjestetty siten, että nuorimpien oppilaiden luokat olivat alimmassa ja vanhimpien ylimmässä kerroksessa.
Aleksanterin kimnaasi ehti toimia rakennuksessa vain muutaman vuoden. Itsenäistymisen jälkeen Suomessa sijainneet Venäjän valtion kiinteistöt takavarikoitiin Suomen valtiolle, joka otti myös kimnaasirakennuksen haltuunsa. Rakennus siirtyi 1917 Helsingin jääkäriprikaatin käyttöön ja toimi sisällissodan aikana valkoisena sotasairaalana. Rakennus oli kuitenkin takavarikoitu virheellisin perustein, sillä se ei ollut Venäjän valtion vaan yksityisen koulun omaisuutta, ja valtion oli sisällissodan jälkeen luovutettava sen hallinta takaisin Aleksanterin kimnaasin johtokunnalle. Koska kimnaasin toiminta oli loppunut, johtokunta myi rakennuksen valtiolle. Vuonna 1919 rakennukseen muutti vastaperustettu Suomen kadettikoulu.
Itsenäisyyden ensimmäisen vuosikymmenen aikana monien Helsingin venäläistyylisten rakennusten ulkoasua muutettiin (esim. Suomenlinnan kirkko) tai niitä jopa purettiin (esim. Katajanokan Rauhan kappeli). Kimnaasirakennus säästyi tältä suomalaistamisinnolta, sillä sen arkkitehtuuri ei ollut leimallisesti venäläistä vaan melko neutraalia, ja Suomen armeija saattoi ottaa entisen venäläisen koulun käyttöönsä ilman ongelmia. Ainoat muutokset olivat keisarillisen kruunun ja monogrammin poistaminen julkisivusta sekä ortodoksisen kirkkosalin seinämaalausten peittäminen.
[muokkaa] Museo
Rakennus toimi kadettikouluna, kunnes 1923–24 eläintieteen laitos ja eläinmuseo muuttivat rakennukseen. Rakennuksen nimi muuttui Luonnontieteelliseksi museoksi 1990-luvulla ja Eläintieteen laitos muutti Viikkiin 2000-luvun alussa.
Ennen vuosien 2005-2008 uudistusta museo käsitti rakennuksen Pohjoisen Rautatienkadun puoleisen pääsiiven sekä osia Nervanderinkadun puoleisesta sivusiivestä, jonka pääosa oli eläintieteen laitoksen hallussa. Eri eläinryhmät oli jaoteltu eri saleihin perinteisen jaon mukaan, ja näytteillä oli täytettyjä eläimiä, eläinten luurankoja, esihistoriallisten eläinten jäännöksiä sekä mineraaleja. Toisessa kerroksessa olivat kala- ja hyönteissali sekä luusali, kolmannessa kerroksessa nisäkässali ja lintusali, ja neljännessä kerroksessa esihistoriasali.
Tuleva näyttely hylkää perinteisen jaon eri eläinryhmiin samalla kun näyttelyitä laajennetaan kasvi- ja kivikokoelmilla. Uudessa näyttelyssä esitelläänkin Suomen luontoa kokonaisuutena, johon kuuluu eläimistön lisäksi niin kasvillisuutta kuin geologiaakin. Juhlasaliin rakennetaan elämän historiaa esittelevä kokonaisuus.
Museon edustalla on Hirvi-patsas, joka on museon tunnetuin symboli. Eteissalia hallitsi aikaisemmin täytetty afrikannorsu. Museossa oli myös kahvila ja matkamuistomyymälä. Museorakennuksen pinta-ala on kaikkine tiloineen noin 8000 neliötä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- Luonnontieteellinen museo viettää harjannostajaisia 18.1. (Helsingin yliopiston tiedote 15.1.2007)
| Helsingin nähtävyyksiä |
|---|
| Korkeasaari – Linnanmäki – Suomenlinna – Ruttopuisto – Stockmannin tavaratalo – Esplanadin puisto – Lasipalatsi – Itäkeskus – Ateneum – Suomen elokuva-arkisto – Eduskuntatalo – Senaatintori – Seurasaari – Tuomiokirkko – Temppeliaukion kirkko – Uspenskin katedraali – Kiasma – Kansallismuseo – Hietaniemen hautausmaa – Olympiastadion – Luonnontieteellinen museo – Designmuseo – Gardenia-Helsinki – nukketeatteri Sampo – Kolmen sepän patsas – Amos Andersonin taidemuseo – Kasvitieteellinen puutarha |
Koordinaatit:
