Seurasaari
Wikipedia
Seurasaari (ruots. Fölisön) on idyllinen museosaari aivan Helsingin keskustan tuntumassa. Saari on paikka myös ulkoiluun, auringonottoon tai piknikeille. Saaressa on ulkoilualueiden lisäksi myös ravintola ja kaksi uimarantaa, joista toinen nudistiranta. Kansanpuistona vuodesta 1890 alkaen saari oli suosittu retkikohde ja paikka järjestää juhlia. Alussa saareen oli vain laivayhteys. Silta rakennettiin syysmyrskyn kaatamista puista 1891–1892. Nykyisin paikka on myös turistien suosiossa ja siellä käy vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä.
Suosituin yksittäinen tapahtuma on Seurasaaren juhannus. Se kuuluu Finland Festivals -tapahtumiin.
Seurasaari on Helsingin kaupungin omistuksessa oleva suojelukohde. Ulkomuseon toiminnasta vastaa Museovirasto. Seurasaarisäätiö vastaa saaren vuotuisjuhlien järjestämisestä ja tukee rakennustoimintaa.
Maantieteellisesti saarta leimaavat kallioiset mäet, kosteat notkelmat ja lehdot. Eteläranta on suojeltu lintupoikueiden ruokailualueeksi. Eläimistä erityisesti oravat ovat tottuneet ihmisiin. Saaressa on kesäisin myös lampaita. Seurasaaren pinta-ala on noin 46 hehtaaria. Seurasaareen on kesäisin lauttayhteys kauppatorilta. Saareen johtavan sillan päähän on linja-autoyhteys Helsingin keskustasta (linja 24).
[muokkaa] Seurasaaren ulkomuseo
Ulkomuseon toiminta alkoi Niemelän torpan siirtämisellä Seurasaareen vuonna 1909. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja arkkitehti Yrjö Blomstedt halusivat pelastaa nämä hävitysuhan alla olleet rakennukset. Merkittävä rooli rakennusten siirrossa Konginkankaalta, Keski-Suomesta uuteen sijoituspaikkaansa Helsinkiin oli filosofian tohtori Axel Olai Heikelillä. Hänestä tuli ulkomuseon perustaja ja sen ensimmäinen intendentti. Heikelin tavoitteena oli siirtää Seurasaareen kaikista Suomen maakunnista niille tyypillisiä rakennuksia, ja näin esitellä pääkaupunkilaisille perinteistä suomalaista rakennus- ja asumiskulttuuria. Ulkomuseoaate oli tuohon aikaan muodissa Euroopan kaupungeissa, ja lähin esimerkki oli Skansenin ulkomuseo Tukholmassa. Alkuaikoina saareen tuotiin myös mm. lapinkota ja kirkkoveneitä. Alkuaan yksityinen museo siirtyi 1913 valtion hallintaan ja on nykyään Museoviraston alainen valtakunnallinen ulkomuseo.
Museon kokoelmiin kuuluu nykyisin yli kolmekymmentä rakennuskokonaisuutta ja 86 erillistä rakennusta 1600-luvulta 1800-luvulle. Museon tunnetuin rakennus on epäilemättä puinen Karunan kirkko (1686) Varsinais-Suomesta, joka on kesäisin suosittu vihkikirkko. Kirkon pihalle on haudattu museon perustaja A. O. Heikel. Täydellisiä pihapiirejä ovat aiemmin mainittu Niemelän torppa Konginkankaalta ja Antin umpipihatalo Säkylästä. Säätyläisrakennuksia ovat Kahiluodon kartano Varsinais-Suomen Taivassalosta sekä Iisalmen pappila. Merkittäviä kohteita ovat myös kainuulainen talo Halla Hyrynsalmelta, Pertinotsa Raja-Karjalasta, savolainen talo Selkämä Pieksämäeltä ja pohjalaisia taloja edustavat Kurssi Kuortaneelta sekä Ivars Närpiöstä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Koordinaatit:
