Etu-Töölö
Wikipedia
|
|||
Helsingin alueellinen jako | |||
Kaupunginosa nro | 13 | ||
Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri | ||
Pinta-ala | 1,18 km² | ||
Väestö | |||
- Väkiluku | 12950 (1.1.2005) | ||
- Väestötiheys | 10974/km² | ||
Postinumerot | 00100 | ||
Osa-alueet | on itse osa Kampinmalmin peruspiiriä. | ||
Lähialueet | Taka-Töölö, Kamppi, Lauttasaari, Kluuvi, Lapinlahti, Ruoholahti |
Etu-Töölö (ruots. Främre Tölö) on Helsingin 13. kaupunginosa. Etu-Töölö kuuluu kaupungin arvostetuimpiin osiin. Siellä upea arkkitehtuuri yhtyy vehreisiin puistoihin ja kahvilakulttuuri on vahvasti voimissaan kuin Euroopassa konsanaan.
Etu-Töölössä on asukkaita 12950 (1.1.2005) ja työpaikkoja 7277 (31.12.2003).
Alueen rakentaminen käynnistyi heti 1900-luvun alussa. Arkkitehtuuria hallitsevat 1920-luvun tiiliklassismi sekä 1930-luvun vaalea funktionalismi. Etu-Töölö luetaan Helsingin keskustaan. Alueella sijaitsevat tunnetuista rakennuksista mm.
- Kansallismuseo (1910; Mannerheimintie 34),
- Helsingin Taidehalli (1928; Nervanderinkatu 3),
- Eduskuntatalo (1931, Annex 1978, lisärakennus 2004; Mannerheimintie 30),
- Taiteilijakoti Lallukka (1933; Apollonkatu 13)
- Helsingin kauppakorkeakoulu (1950, kunnostus 1998; Runeberginkatu 14),
- Temppeliaukion kirkko (1969; Lutherinkatu 3) sekä.
- Finlandiatalo (1971+1975; Mannerheimintie 13e)
Etu-Töölössä sijaitsee myös Helsingin ensimmäinen pysyvä kävelykatu, Perhonkatu, joka avattiin 18. toukokuuta 1976.
[muokkaa] Lähteitä
- Helsinki alueittain (2005). Perustietoa Kampinmalmin peruspiiristä.
- Architectural Map Guide. Helsinki-Espoo-Kauniainen-Vantaa. The Finnish Association of Architects SAFA, 2000.