Holoseeni

Wikipedia

Holoseenikauden lämpökäyrä. Huomaa erot eri tutkijoiden eri menetelmillä tehdyissä mittauksissa. Holoseenin lämpötilavaihtelut ovat olleen tietysti myös maantieteellisestä paikasta riippuvaisia.

Holoseeni on geologinen aikakausi, joka alkoi viime jääkauden päättyessä 11 550 vuotta sitten ja jatkuu edelleen. Kausi on kenotsooisen maailmankauden neogeenikauden neljäs epookki. Kauden nimi tarkoittaa "koko nykyinen aika". Tätä jääkauden jälkeistä lämpökautta kutsutaan myös nimellä Flanderi-interglasiaali. Kaudelle on ominaista nykyihmisen kulttuurin nopea kehitys metsästäjä-keräilyvaiheesta maatalouteen ja lopulta kaupunkeihin noin 5000 vuotta sitten. Holoseenikaudella syntyivät useimmat ihmisen tekemistä keksinnöistä.

Kauden alkupuoliskolla ilmasto oli Suomessa kylmä tai viileä, mutta lämpeni 9 000–8 000 vuotta sitten nykyistä lämpimämmäksi. Silloin vallitsi "holoseenin lämpötilaoptimi". Itämeri muuttui lopullisesti mereksi Tanskan salmien avauduttua noin 8 200 vuotta sitten.

Holoseenikaudella on alkanut ihmisen aiheuttama luonnon elänlajien suuri joukkotuho, joka johtuu teollisuuden aiheuttamasta saastumisesta ja ihmisen muusta ympäristöä muuttavasta toiminnasta. Holoseenin ilmasto on vaihdellut jaksollisesti ja trendi ollut viilenevä, kunnes nyttemmin lämpötilat ovat olleen kasvihuone-ilmiön takia nousussa. Uusi jääkausi alkaa ennustusten mukaan 3000 tai 19000 vuoden päästä, jos kasvihuone-ilmiö ei tätä estä.

[muokkaa] Holoseenin ilmastosta ja yleisestä kehityksestä

Ilmasto on vaihdellut holoseenikaudella noin 1 500 vuoden jaksoissa viileästä lämpimään, yleinen kehitys on ollut pitkään hitaasti viilenevä ennen nykyistä lämmintä aikaa.

Holoseeni jaetaan vanhaan, keskimmäiseen ja uusimpaan kauteen. Vanha kausi oli yli 11 600–8 000 vuotta ennen nykyaikaa (ennen atlanttista kautta), keskimmäinen oli atlanttinen lämpökausi ja nyt on menossa uusi holoseenin kausi. Jääkauden jälkeen holoseenin aikana ilmasto ensin lämpeni, sitten saavutti huippunsa ja alkoi vähitellen viiletä.

[muokkaa] Holoseenin alku

Aivan jääkauden loputtua oli kylmää, mutta lämmintä tuli parin tuhannen vuoden sisään. Holoseenin alussa Suomessa oli vielä suuri mannerjäätikkö ja laajat alueet veden alla sekä jään vetäydyttyä varpuja, vaivaiskoivuja yms. käsittävä tundrakasvillisuus. Havumetsä- ja lauhkean vyöhykkeen kasvillisuus vaelsi etelästä pohjoiseen, ensin koivu ja sitten mänty saapuivat Suomeen. Aivan jääkauden loppuessa ja holoseenin alkaessa suurriista kuoli. Suurriistaan kuuluvat mm. mammutit. Tämä on saattanut liittyä jääkauden aikaiseen ilmastonmuutokseen ja ihmisen toimintaan tai molempiin. Vanhalla holoseenilla oli Suomessa metsästäjä-keräilijoitä. Merenpinta nousi 35 metriä holoseenin alussa.

Jääkauden lopun kylmän dryaskauden päätyttyä lämpötila heilahteli ns. preboreaalisessa oskillaatiossa. 11550 vuotta sitten ilmasto lämpeni jääkausilämpötilasta pre-boreaalisessa lämpenemisessä, jota kutsutaan englannin kielisessä kirjallisuudessa nimellä PBW. 11100 kalenterivuotta sitten oli Norjan Jostedalsbreen-jäätiköllä kylmä Jondal-tapahtuma 1, jota vastaa laajemmin PBC, pre-boreaalinen jäähtyminen tai Misox. sitten jäätikkö eteni taas Jondal-tapahtuma 2:ssa 10550-10450 vuotta sitten, ja taas kylmä Erdalen-tapahtuma 10000 vuotta sitten. pre-Boreaalinen lämpeneminen 2 lienee ollut joskus alle 11000 vuotta sitten?

Jääkauden mannerjäätikkö suli loppuun noin 9 500 vuotta sitten, mutta jääkauden loppu määritellään monesti vuodeksi jolloin Skandien mannerjäätikkö katkesi keskeltä kahtia pohjoiseen ja eteläiseen osaan ehkä noin 9 800 vuotta sitten.

Noin 9500 vuotta sitten oli "boreaalinen kylmä kausi" eli Piora I ja II.

9 000 vuotta sitten Sahara oli kostea ja kasvoi savannia, mutta kuivui useana aaltona niin että 5 000 vuotta sitten alkoi olla nykyisenlainen. Amerikan jääkentän sulaminen tyhjensi jääjärven mereen, mistä tuli 8200 vuotta sitten lyhytkestoinen pienehkö kylmeneminen, "8,2 tuhannen vuoden takainen kylmä piikki"..

[muokkaa] Atlanttinen kausi ja holoseenin lämpöhuippu

Lämmin, kostea atlanttinen kausi oli 9000-5000 vuotta sitten. Silloin Suomen ilmasto oli nykyistä mereisempi. Holoseenin lämpöhuippu saavutettiin noin 6900-6400 vuotta sitten. Silloin oli keskimäärin 0,5–2 °C nykyistä lämpimämpää koko maapallon alueella. Pohjois-Siperian kesät lämpenivät kuitenkin 2-6 °C.

Tätä holoseenin lämpimintä kautta sanotaan myös mm. holoseenin ilmasto-optimiksi, hypsitermaaliksi, altitermaaliksi, holoseenin optimiksi ja holoseenin megatermaaliksi.

[muokkaa] Joitain huomautuksia holoseenin kulttuuri- ja lämpötilakehityksestä

Lähi-idässä oli alussa esikeraamisia neoliittisia yhteisöjä, jotka tunsivat maanviljelyksen. Saviastioiden valmistus noin 9000 vuotta sitten (7000 eaa) avasi tien myöhemmälle metallien käsittelytaidon omaksumiselle.

Kylmiä jaksoja oli holoseenilla 9000,7500,6200,5040,3900+3000, 2200, 1100 ja 600 eaa. Lämpimiä olivat ajat 9500,8000, 7 000-5 000,3500,2000,1000 eaa.

Noin 2000-0 eaa oli melko viileätä. Kylmää oli 3500-2000 eaa. subboreaalikauden alussa, esim Afrikka aavikoitui. Noin 1800-1250 vuotta sitten oli viileätä.

Noin 1500-1000 eaa. oli leutoa.

Noin 1–300/100 ajanlaskumme alun jälkeen oli roomalainen lämmin kausi ja noin 400–1000 tai 100/300–600 kylmä kausi (Göschenerin kylmä periodi II)

Keskiajalla oli lämmin kausi 600/1000–1200/1350. Tätä sanotaan keskiajan lämpökaudeksi. Tällöin Grönlannissa saattoi viljellä viljaa ja Kanadan arktisilla saarilla oli 4 °C nykyistä lämpimämpää ja keskileveysasteilla 2,5 °C nykyistä lämpimämpää.

1350–1900 vallitsi kylmä kausi, pieni jääkausi. Tämän kauden aikana lämpötila vaihteli mm. auringossa tapahtuvien pienten muutosten ja tulivuorenpurkausten takia.

Viime aikoina ilmasto on lämmennyt huomattavasti. Yleisen kehityssuunnan lisäksi on nähtävissä pienempiä viilenemisiä ja lämpenemisiä sekä kuivumisia ja kostumisia. Osa näistä lienee alueittaisia. Joinakin holoseenin kausina ilmasto näyttää vaihtelevan normaalia herkemmin vuosi vuodelta.

Nykyään elämme subatlanttista kautta joka on ollut parituhatta vuotta viileähkö ja kosteahko. Tämä kausi alkoi noin 200 eaa.

Uskotaan jäätiköiden alkavan laajeta jo 3 000 vuoden kuluttua, jos kasvihuoneilmiö ei jarruta tai estä tätä.

Holoseenista käytetään paleoklimatologiassa nimeä MIS 1. Holoseenia edelsi nykyinen jääkausiaika, pleistoseeni.

[muokkaa] Aikakaavio

[muokkaa] Holoseenin jako Pohjoismaissa

[muokkaa] Holoseenin jako maailmalla

[muokkaa] Holoseenin lämpötilavaihteluista

Holoseenin aikana näkyy noin 2600 vuoden jakso. Holoseenilla on ollut kausia, jolloin lämpötila on vaihdellut vuosi vuodelta normaalia epävakaammin.

Ajat kalenterivuotta sitten.

Kylmiä kausia

• 11250 kylmä värähdys
• 10900 kylmä värähdys
• 10600 heikko kylmä värähdys

• 8200-8000 kylmä piikki
• 7200-7000 kylmää
• 6500-6000 melko kylmää
• 5250 kylmää
• 5000-4500 eli 4700 kylmää
• 4000 melko kylmää
• 3000-2200
• 1750
• 1200 kylmää

Lämpimiä kausia

• 11550 kalenterivuotta sitten
• 11250
• 11000
• 10750
• 11000-10000 tai 11500-9000 lämpeni huomattavasti
• 10250-8250 hyvin lämmintä
  • 9500 huippu
  • 9250 huippu 2
  • 8750 erityisen lämmintä
• 7750 holoseenin lämpöhuippu?
• 7000
• 6000
• 5700
• 4200
• 3250
• 2000
• 1700-1300

[muokkaa] Holoseenin ilmaston jaksollisuuksia

Holoseenin ilmastosta on etsitty eri pituisia jaksollisuuksia. Alla kosteuden vaihtelujaksoja.

• 250-300 v
• 500-600 v
• 1000-1300
• n. 6000

[muokkaa] Katso myös

• Geologinen ajanlasku
• Pleistoseeni
• Holoseenin ajanlasku
• Jääkausi
• Jääkausi Suomessa
• Preboreaali
• Boreaali
• Mesoliittinen kausi
• Keskiajan lämpökausi
• Pieni jääkausi
• Kivikausi
• Itämeri
• Ilmastonmuutos

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Mauri Rastas - Suomen synnyn sarjakartat

Tämä esihistoriaa käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.