Ilmari Turja
Wikipedia
Kaarlo Ilmari Turja (28. lokakuuta 1901, Isokyrö – 6. tammikuuta 1998, Helsinki) oli kirjailija, lehtimies ja vuodesta 1970 lähtien professori. Turja toimi Suomen Kuvalehden päätoimittajana 1936–1951 ja perustamansa Uuden Kuvalehden päätoimittajana 1952–1963. Hän kuului myös AKS:ään.
Ilmari Turja oli kävi koulunsa Vaasassa ja opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän oli varatuomari, mutta ei koskaan työskennellyt juristina.
Turja sai ensimmäiset lehtimiehen oppinsa Santeri Alkiolta. Hän herätti huomiota jo Ylioppilaslehdessä, johon hän pakinoi nimimerkillä "Teini". Lehden päätoimittaja oli tuohon aikaan Vilho Helanen, joka tunnettiin myöhemmin muun muassa dekkarikirjailijana.
Turja tutustui Urho Kekkoseen istuessaan käräjiä Kajaanissa. Miehet ystävystyivät, he kuuluivat kumpikin 1930-luvulla perustettuun Kesäyliopisto-seuraan, josta tuli suomalaisuuden epävirallinen linnake. Kekkosen ja Turjan yhteistyö oli näkyvintä sodan aikana, jolloin Kekkonen pakinoi Turjan päätoimittamaan Suomen Kuvalehteen nimimerkillään "Pekka Peitsi".
Ilmari Turjan Uusi Kuvalehti oli tutkivan journalismin edelläkävijöitä 1950- ja 1960-luvuilla ja käsitteli monia suurta huomiotaa herättäneitä tapauksia, tärkeimpinä näistä olivat väärinkäytökset Mannerheim-liitossa, hyväntekeväisyyskauppojen huijaukset, sotamies Hytin sodanaikainen teloitus 1944 ja suuri margariinisota - margariiniteollisuuden ihmisravinnoksi kelpaamattomien raaka-aineiden käyttö. Ne synnyttivät myös oikeusjuttuja mutta Turja selvisi yleensä voittajana jutuissa.
Ilmari Turja oli taitava poleeminen pakinoitsija ja näytelmäkirjailija, jonka tunnetuimmat näytelmät ovat Särkelä itte, Päämajassa ja Jääkäri Ståhl. Turja kirjoitti myös murrejuttuja, muistelmia ja matkakirjoja. Turja kirjoitti Apuun vielä 1990-luvun alussa. Tapani Ruokasen kirjoittama Turjan elämäkerta Turja — kriivari ilmestyi 2001.
Ilmari Turjan viimeinen leposija on Helsingin Kulosaaren hautausmaalla.
[muokkaa] Teoksia
- Ruijanrantaa ja Ruijanmerta (matkakirja, 1928)
- Johannes Renko, ylioppilas (romaani, 1938, näytelmäsovitus 1958)
- Tuomari Martta (näytelmä, 1938, filmattu 1943)
- Särkelä itte (näytelmä, 1944, filmattu 1947)
- Maakunnan hartiat (pakinoita, 1946)
- Raha ja sana (pakinoita, 1949)
- Se kuusi ja se kivi (pakinoita, 1951)
- Voi hyvät ihmiset (1953)
- Kuiva juusto (1955)
- Juttua piisaa (pakinoita, 1955)
- Suuressa maassa ja pienessä (pakinoita, 1957)
- Knalli kalliolla (pakinoita, 1964)
- Päämajassa (näytelmä, 1966, filmattu 1970)
- Satayksi (pakinoita, 1970)
- Sotamiehen kunnia (näytelmä, 1971)
- Ei kukaa oo mikää, sanoo Rannanjärvi (1975)
- Jääkäri Ståhl (näytelmä, 1978)
- Matkojen pärskeitä (1978)
- Kahdeksan näytelmää (1983)
- Tarinoita suuresta Urhosta (pakinoita, 1984)
- Ilmari Turjan paremmat jutut (pakinoita, 1985)
- Arkistot auki (pakinoita, 1986)
- Kumuri, kahden everstin taistelu (1989)