Jackson Pollock

Wikipedia

Jackson Pollock (28. tammikuuta 1912 – 11. elokuuta 1956) on keskeinen abstraktia ekspressionismia edustanut taidemaalari. Pollockia pidetään eräänä Yhdysvaltojen suurista taiteilijoista, jolla oli paljon vaikutusta sekä aikansa että 1900-luvun lopun taiteelle.

Hän syntyi pienviljelijäperheeseen Codyssa, Wyomingissa ja kasvoi Kaliforniassa ja Arizonassa. Pollock muutti veljensä kanssa New Yorkiin 1929 ja opiskeli Thomas Hart Bentonin johdolla The Art Students League -taidekoulussa. Pollock osallistui lama-aikana perustettuun liittovaltion taiteilijapalkkajärjestelmään WPA:han 1930-luvulla. Silloin hän maalasi amerikkalaisen regionalismin ja Bentonin vaikutteiden alaisena. Toisen maailmansodan aikana Pollock sai vaikutteita Pablo Picasson taiteesta ja surrealismista. Vuonna 1945 hän meni naimisiin taidemaalari Lee Krasnerin kanssa ja muutti Long Islandille, New Yorkiin. Hän kuoli alkoholisoituneena auto-onnettomuudessa 44-vuotiaana.

Jackson Pollock:

» Kun maalaan, olen tietoinen siitä, mihin pyrin. Pystyn kontrolloimaan maalin virtausta: sattumaa ei ole olemassa. ^[1] »

Sisällysluettelo 1 Tuotanto 1.1 Merkitys 1.2 Tulkintaa 1.3 Pollock Suomessa 2 Tuotannon vaiheet ja keskeisiä teoksia 2.1 Varhaistuotanto 2.2 Surrealistinen ja symbolistinen kausi 2.3 Täysi abstraktio 3 Markkina-arvo 4 Aiheesta lisää 5 Viitteet ja lähteet

[muokkaa] Tuotanto

Kokeiltuaan surrealistisia, puoliabstrakteja, symbolistisia ja "automaatisia" maalauksia Pollock kehitti 1940-luvun lopulla omintakeisen maalaustavan, jossa hän vaiheittain kaatoi, tiputti tai roiskutti maaleja lattialle asetetuille maalauskankaille. Tuloksena oli suuria maalauksia, joissa on monimutkaisia ja vahvoja viivamaisia kuvioita. Aluksi teokset olivat värikkäitä, mutta 1950-luvulla ne muuttuivat tummiksi, osittain mustavalkoisiksi.

Pollock uskoi, että taide juontuu piilotajunnasta, ja arvioi omia ja muiden teoksia niihin kuuluvan henkilökohtaisen ilmaisun aitouden kautta. Hänestä tuli johtava abstraktin ekspressionismin harjoittaja, ja hänet tunnetaan erityisesti toimintamaalauksestaan eli action paintingista. Vaikutusvaltaisen taidekriitikko Clement Greenbergin tukemana hänestä tuli kuuluisuus 1950-luvun alussa.

[muokkaa] Merkitys

Pollockin asema on merkittävä amerikkalaisena taiteilijana siksi, että hän mursi eurooppalaisten taiteilijoiden ylivallan ja heidän taiteellisten malliensa jäljittelyt Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen. Abstrakti ekspressionismi oli ensimmäinen itsenäinen amerikkalaisen taiteen suuntaus. Willem de Kooningin toteamus Pollockista luonnehti Pollockin ja Yhdysvaltain taiteen esiinnousua 1950-luvulla: Jackson broke the ice – Jackson mursi jään. ^[2]

Jackson Pollockin taiteen perintö on myös jossain määrin poliittisesti varautunut. Hänen maalauksiaan esiteltiin amerikkalaisen elämäntavan ja kulttuurin saavutuksina eri puolilla maailmaa 1950-luvulla kylmän sodan aikana, muun muassa Suomessa. Eri puolille maailmaa lähetetyt taidenäyttelyt olivat Yhdysvaltain ulkopolitiikan jatke. ^[3]

Monia taidekeskusteluja ja kiistoja aiheuttanut Jackson Pollockin taide vaikutti paitsi Yhdysvaltain maalaustaiteeseen, myös Euroopassa ja myöhemmin Suomessa 1960-luvulla vahvasti esiintyneeseen informalismiin, jota pidetään rinnakkaisena abstraktille ekspressionismille.

[muokkaa] Tulkintaa

Vaikka itse maalipinnat näyttävätkin sellaisilta, joita kuka tahansa voisi tuottaa roiskuttamalla maalia kankaalle, tietokoneanalyysi on osoittanut selkeitä eroja Pollockin teosten ja tarkoituksettomasti roiskittujen maalipintojen välillä. Pollockin maalauksissa ilmenee se fraktaaligeometriasta tuttu ilmiö, että pienet yksityiskohdat muistuttavat suurempia rakenteita. Sama ilmiö näkyy esimerkiksi puiden oksistoissa ja sananjalan lehdissä. Tutkijoiden mukaan osoittaa Pollockin näkijänlahjoja, että hän havaitsi tämän luonnossa, ennen kuin fraktaaligeometria oli vielä laajemmin tunnettu. ^[4]

[muokkaa] Pollock Suomessa

Jackson Pollockin teoksista kaksi merkittävää on esitetty Suomessa. Tammikuussa 1954 Helsingin Taidehallissa olleessa amerikkalaisen taiteen näyttelyssä olivat mukana She-Wolf (Naarassusi), 1946 ja suuri abstrakti action-maalaus No. 6, 1952, joka myöhemmin tuli kuuluisaksi myös nimellä Convergence. Oiva Pollari kirjoitti Pollockin teoksista:

» Omasta puolestamme kieltäydymme ehdottomasti pitämästä tällaista taiteena, sillä jos se kuitenkin sitä on, silloin myöskin kaatuneen mustepullon tahra pöytäliinalla on taidetta! ^[5] »

Uuden Suomen taidekriitikko E.J.Vehmas kirjoitti:

» Niissä on vaikea nähdä mitään järkevää tarkoitusta eikä siihen ole kai pyrittykään, sillä taulut ovat saaneet osin maalata itse itsensä värin valuessa. Ne ovat siis kuin surrealistisen ajan automatismia, kun paperille kaadettu musteläiskä sai levitä haluamaansa muotoon paljastaakseen tuntemattoman maailmansielun salaisuuksia. Ilmeisesti tässä on menty jo niin paljon rajan yli, että edessä ei ole muuta kuin väistämätön palaaminen taaksepäin. Pollock on siis tavallaan virstanpylväs modernissa maalauksessa. Hänen varhaistyössään ”Naarassusi” voi kuitenkin nähdä maalarin taipumuksia. ^[6] »

Nimimerkillä Tuomaantytär esiintynyt Marjatta Väänänen kirjoitti:

» Modernin maalauksen äärimmäistä äärimmäisyyttä edustanee Pollock, joka yhdeksättä neliömetriä laajoissa sommitelmissaan on antanut taulun itse maalata itsensä värin saadessa valua ja muotoutua kankaalla sitä mukaa kuin sitä on käännelty eri asentoihin. ^[7] »

[muokkaa] Tuotannon vaiheet ja keskeisiä teoksia

[muokkaa] Varhaistuotanto

Jackson Pollock aloitti taideopiskelun Los Angelesin Manual Arts High Schoolissa, Kaliforniassa. Hän muutti New Yorkin kaupunkiin ja alkoi opiskelemaan vuonna 1930 The Art Students League taidekoulussa. Tuotantoa hallitsevat Bentonin regionalismin vaikutteet, sekä kaareviin, aaltoileviin viivoihin perustuvat teokset.

• Going West, 1934-35.
• Naked Man with Knife, n. 1938-1940.

[muokkaa] Surrealistinen ja symbolistinen kausi

Pollock oli tutustunut nestemäisen, juoksevan maalin käyttöön vuonna 1936 meksikolaisen muralistin David Alfaro Siqueirosin työpajassa. Maalin kaataminen oli eräs useista tekniikoista, joita hän alkoi kokeilla 1940-luvulla. Samoihin aikoihin Pollock ryhtyi havainnoimaan intiaanien hiekkamaalauksissa käyttämiä tekniikoita. Hän alkaa kokeilla myös surrealistien "automaattista maalausta".

• Male and Female, 1942
• Stenographic Figure, 1942
• Mural, 1943
• Moon-Woman Cuts the Circle, 1943
• Stenographic Figure, 1942
• She-Wolf, 1943
• Blue (Moby Dick), 1943
• Troubled Queen, 1945
• Eyes in the Heat, 1946
• The Key, 1946
• The Tea Cup, 1946
• Shimmering Substance, 1946 from The Sounds In The Grass

[muokkaa] Täysi abstraktio

Muutettuaan Springsiin, Long Islandille Pollock alkoi työstää maalauskankaitaan ateljeensa lattialla ja kehitti tekniikan, jota alettiin kutsua myöhemmin "tiputtamiseksi", vaikka menetelmän tarkempi kuvaus olisi "valuttaminen". Englannin kielen sanasta drip(=tiputtaa), tulee taiteilijan alun perin Time-lehdessä käytetty kutsumanimi Jack the Dripper. Hän käytti kovettuneita siveltimiä, tikkuja ja jopa paistin valamiseen tarkoitettuja ruiskuja maalaamiseen. Maalatessaan tällä tavalla hän irtautui figuratiivisesta esittävyydestä ja länsimaisen maalaustaiteen perinteestä, maalaustelineen ja siveltimen käytöstä alkaen käyttämään maalaamisessa koko vartaloaan. Vuoden 1951 jälkeen teokset ovat tummempia, usein vain mustia ja niihin ilmestyy uudestaan esittäviä osia.

• Full Fathom Five, 1947
• Cathedral, 1947
• Enchanted Forest, 1947
• Painting, 1948
• Number 5, 1948, 1948
• Number 8, 1948
• Summertime: Number 9A, 1948
• Composition No. 16, 1948.
• Number 3, 1949: Tiger, 1949
• Number 10, 1949
• Number 1, 1950 (Lavender Mist), 1950
• Autumn Rhythm (Number 30), 1950, 1950
• One: Number 31, 1950, 1950
• No. 32, 1950
• Number 7, 1951
• Convergence, 1952
• Blue Poles: No. 11, 1952, 1952
• Portrait and a Dream, 1953
• Easter and the Totem, 1953
• Ocean Greyness, 1953
• The Deep, 1953

[muokkaa] Markkina-arvo

Jackson Pollockin taide on ollut haluttua keräilijöiden piirissä. The New York Times julkaisi marraskuussa 2006 uutisen, jonka mukaan meksikolainen finanssimies David Martinez olisi ostanut Pollockin maalauksen No.5, 1948 140 miljoonalla US dollarilla (109,6 miljoonaa €). Tämä olisi kaikkien aikojen korkein maalauksesta maksettu rahasumma. Uutisen mukaan kauppa on salainen, mutta tieto siitä tuli tuntemattomina pysytelleiden asiantuntijoiden taholta. ^[8]

[muokkaa] Aiheesta lisää

Ed Harrisin ohjaama, vuonna 2000 valmistunut elämäkerrallinen elokuva Pollock kertoo melko tarkasti Jackson Pollockin tarinan vuosina 1945–1956.

• Yhdysvaltain National Gallery of Artin taiteilijaesittely (englanniksi)
• Artcyclopedia Jackson Pollock (englanniksi)
• Web Museum (englanniksi)

[muokkaa] Viitteet ja lähteet

1. ↑ Steven Naifeh and Gregory White Smith, Jackson Pollock, An American Saga, Barrie & Jenkins, London 1989, s. 594
2. ↑ Steven Naifeh and Gregory White Smith, Jackson Pollock, An American Saga, Barrie & Jenkins, London 1989, s. 598
3. ↑ Michael L. Krenn, Fall-out Shelters for the Human Spirit, American Art and the Cold War, The University of North Carolina Press, 2005, s. 127
4. ↑ Richard Taylor, Adam Micolich ja David Jonas, Fractal expressionism, Physics World October 1999
5. ↑ Oiva Pollari, Vaasa 14.1.1954
6. ↑ E.J.Vehmas, Uusi Suomi 17.1.1954
7. ↑ Tuomaantytär, Ilkka 22.1.1954 ja Savon Sanomat 27.1.1954
8. ↑ The New York Timesin uutinen Jackson Pollockin maalauksen myynnistä 2.11.2006

• Carter Ratcliff, The Fate of a Gesture: Jackson Pollock and Postwar American Art, 1996