José Luis Rodríguez Zapatero
Wikipedia
José Luis Rodríguez Zapatero (s. 4. elokuuta 1960) on Espanjan viides pääministeri (Presidente del Gobierno) sitten vuonna 1978 palautuneen demokratian. Hän on toiminut Espanjan sosialistisen työväenpuolueen (Partido Socialista Obrero Español, PSOE) puheenjohtajana vuodesta 2000.
Poiketen normaalista espanjalaisesta käytännöstä häneen viitataan useimmiten toisella sukunimellään Zapatero. Vaalikampanjan aikana PSOE kehitti sloganin "ZP" (Zapatero Presidente), jonka media on sittemmin ottanut omakseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Zapatero syntyi Valladolidissa, mutta varttui Leónissa, josta hänen vanhempansa olivat kotoisin. Hänen isänsä oli Juan Rodríguez Lozano, menestyksekäs lakimies, ja äitinsä Purificación Zapatero. Hänen isoisänsä oli vapaamuurari ja tasavaltalaisten kapteeni, jonka nationalistit teloittivat Espanjan sisällissodassa. Hän nai Sonsoles Espinosan (lakimies ja oopperalaulaja) vuonna 1990 ja heillä on kaksi tytärtä, Laura (1993) ja Alba (1995).
[muokkaa] Poliittinen kokemus
Vuonna 1977 Zapatero liittyi Espanjan sosialistiseen työväenpuolueeseen osallistuttuaan ensimmäiseen poliittiseen kokoukseensa Gijónissa. Siellä hän kuuli tulevaa PSOE:n puheenjohtajaa ja Espanjan pääministeriä, Felipe Gonzalesia.
Opiskeltuaan lakia Leónin yliopistossa Zapaterosta tuli sosialistisen nuorisojärjestön puheenjohtaja Leónin maakunnassa vuonna 1982. Vuonna 1986 hänet valittiin edustamaan maakuntaa Espanjan parlamentissa (Cortes Generales). Vuonna 1988 hänet nimitettiin PSOE:n aluejohtajaksi Leónissa ja vuonna 1997 puolueen hallituksen jäseneksi.
Vuonna 2000 puolue hävisi toiset peräkkäiset vaalit José María Aznarin johtamalle Kansanpuolueelle (Partido Popular, PP). Zapatero valittiin PSOE:n puheenjohtajaksi samana vuonna.
Seurasi neljä vuotta oppositiojohtajana, joiden aikana Zapatero kritisoi useita johtavan Kansanpuolueen menettelytapoja kuten nousseita polttoainekustannuksia ja koulutusjärjestelmän uudistusta sekä hallituksen toimintaa hullun lehmän taudin, Galician rannikolla uponneen Prestige-öljytankkerin ja Irakin sodan suhteen.
[muokkaa] Pääministerinä
Zapatero johti PSOE:n voittoon vuoden 2004 parlamenttivaaleissa. PSOE sai 164 paikkaa, PP:n jäädessä 148:an.
Vaalikampanja käytiin ilmapiirissä, jossa puolueiden mielipiteet erityisesti Irakin sodan ja terrorismin suhteen olivat kansalaisten huomion kohteena. Voidaankin olettaa, että vain kolme päivää ennen vaaleja tapahtuneet Madridin terrori-iskut vaikuttivat luultavasti tulokseen.
Zapateron hallitus on ensimmäinen, jossa on saman verran mies- ja naisministerejä. Hän on sanonut, että hallitus aikoo ottaa kovan linjan terrorismin suhteen ja että se ei myöskään aio alueellisten nationalistien antaa vaarantaa Espanjan yhtenäisyyttä.
Zapatero on julistanut tavoitteekseen tehdä pieniä muutoksia Espanjan perustuslakiin ja laillistaa samaa sukupuolta olevien avioliiton. Lisäksi hän on myöntänyt Gibraltarin hallitukselle tasavertaisen aseman Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisissä keskusteluissa koskien siirtomaan tulevaisuutta.
Lokakuussa 2004 hallitus aloitti toimet Espanjan sisällissodan aikana tuomittujen rehabilitoimiseksi. Viimeinen Francon patsas siirrettiin pois Madridista 17. maaliskuuta 2005 02:40 aamuyöllä.[1]
Zapatero aloitti neuvottelut ETA:n kanssa sen julistettua maaliskuussa 2006 "pysyvän tulitauon." Konservatiivioppositio järjesti joukkomielenosoituksia vastustaessaan minkäänlaisia neuvotteluja terroristien kanssa. Tulitauko rikkoutui 30. joulukuuta 2006 pommien tappaessa kaksi ja haavoittaessa 26:tta Madridin Barajasin lentokentän parkkitalossa.
[muokkaa] Lähteet
 |
Espanjan pääministerit vuoden 1978 perustuslain jälkeen |
| Adolfo Suárez González (1976–1981) | Leopoldo Calvo-Sotelo Bustelo (1981–1982) | Felipe González Márquez (1982–1996) | José María Aznar (1996–2004) | José Luis Rodríguez Zapatero (17.4.2004–) |
