Jyväskylän Lyseon lukio
Wikipedia
Jyväskylän Lyseon lukio on Suomen vanhin suomenkielinen oppikoululähde? (maailman ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu oli Pietarissalähde?).
Tällä hetkellä lukion rehtorina toimii kouluneuvos Jorma Lempinen. Koulussa on päivä- ja iltalinjalla nykyään yhteensä lähes 650 oppilasta. Lyseo on vuodesta toiseen suosittu ja keskiarvoraja pysyy yleensä yli 8. Koulussa toimii myös kansainvälinen IB-linja ja koulun motto onkin "Kansallisista juurista kansainvälisyyteen".
Jyväskylän Lyseon lukion oppilaskunnalla on lehti nimeltä Jorma.
[muokkaa] Historia
Koulu perustettiin keisarillisella päätöksellä Jyväskylän yläalkeiskoulun nimellä 1. lokakuuta 1858. Aloitteen perustamisesta teki piirilääkäri Wolmar Schildt. Poikakoulun nimi vaihtui Jyväskylän lyseoksi vuonna 1873. Koulun ensimmäiset ylioppilaat kirjoittivat vuonna 1885. Vuonna 1973 valtion oppikouluna toiminut lyseo siirtyi Jyväskylän kaupungin omistukseen. Koulun viralliseksi nimeksi tuli Jyväskylän Lyseon lukio ja oppilaiksi otettiin nyt myös tytöt. Vuonna 1993 Lyseo muuttui luokattomaksi lukioksi.
S. Gripenbergin ja W. Polon suunnittelema koulurakennus valmistui 1902. Aikalaisarkkitehdit kuvasivat rakennustyyliä maurilais-tudorilaiseksi. Rakennusta on myöhemmin laajennettu lisäsiivellä. Koulu on kamppaillut viime vuodet sisäilma- ja homeongelmien kanssa.
Tunnettuja lyseolaisia ovat muun muassa arkkitehti Alvar Aalto, Terijoen hallituksen pääministeri Otto Wille Kuusinen ja pesäpallon kehittäjä Lauri "Tahko" Pihkala. Ensimmäinen pesäpallo-ottelu pelattiin Lyseon pihalla. Alumniyhdistys Jyväskylän lyseon entisten oppilaiden yhdistys Jyly ry. on perustettu 1945.
Erityisesti vuonna 1892 lyseon 1. luokalla aloittaneet ja vuonna 1900 ylioppilaaksi tulleet oppilaat ovat Suomen poliittisessa historiassa merkittävä joukko. Koko 8-vuotisen koulutaipaleen kävivät yhdessä vain 5 oppilasta, Edvard Gylling, Johannes Jääskeläinen, Martti Kovero, Otto Wille Kuusinen ja Matti Rossi. Heistä neljä ensimmäistä olivat vuonna 1905 perustamassa Ylioppilaiden Sosialidemokraattista Yhdistystä. Tällä luokalla oli pari vuotta myös Sulo Wuolijoki.
Jyväskylän lyseon historiaan voi perehtyä myös koulun omassa museossa. Lyseolla on myös oma lippu.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Jyväskylän Lyseon lukio
- Olavi Wanne: Jyväskylän lyseon satavuotismatrikkelit. Jyväskylä 1958.