Kajaanin linna
Wikipedia
Kajaanin linna on 1600-luvulla rakennettu linnoitus Ämmäkosken saaressa Kajaaninjoella nykyisen Kajaanin kaupungin keskustassa. Tästä alun perin maanpuolustukselle tärkeästä kivilinnasta on jäljellä vain katottomat linnanrauniot, jonka päällitse kulkee 1937 rakennettu Linnansilta, aikoinaan ainoa siltayhteys Kajaaninjoen yli. Uusien siltayhteyksien vuoksi liikenne Linnansillalla on paljon vähentynyt.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Kajaanin linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1604, 1605 tai 1607 ja se valmistui 1619. Aluksi linna käsitti vain kivimuurin, kaksi pyöreää tornia sekä linnan sisäpihalla olevia puurakennuksia.
Kreivi Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitettiin linnan toinen rakennuskausi, joka päättyi 1666. Tällöin linnan puurakenteita korvattiin paljon kivirakenteilla.
Linna toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana, sotilastukikohtana ja vainon aikoina asukkaiden pakopaikkana. Kuuluisin linnan vangeista oli historioitsija Johannes Messenius joka joutui vuosina 1616–1635 virumaan linnassa kurjissa oloissa.
Suuressa Pohjan sodassa (Isoviha) linna oli kuukausia venäläisten piirittämänä, kunnes se joutui elintarvikkeiden, polttopuiden ja ampumatarvikkeiden loputtua antautumaan. Pian sen jälkeen venäläiset räjäyttivät linnan ja sen asukkaat vietiin Venäjälle vankeuteen.
Linnasta ei ole säilynyt alkuperäisiä piirustuksia tai kuvia. Museovirasto on vuodesta 2003 lähtien restauroinut linnan raunioita.
Viime vuosina on myös käyty keskustelua siitä olisiko paikalla ollut linna tai muu rakennus jo ennen 1600-lukua. Yleisimpänä argumenttina aiemman rakennuksen puolesta on esitetty, että strategisen sijaintinsa vuoksi sellainen on välttämättä tarvittu. [1] Kainuun museon tutkija Heikki Rytkölä pitää hypoteesia mielenkiintoisena, mutta käytettävissä olevien lähteiden valossa toistaiseksi liian rohkeana.[2]
[muokkaa] Tarina linnanpihan kätköstä
Ior Bock on esittänyt Bockin perheen saagassa, että paikalla olisi aiemmin ollut toinen linna, jonka kaivossa olisi ristiretkiaikainen aarre. Tarina johti Risto Pollarin (Geo-Work Oy) vuonna 1991 suorittamaan maatutkaluotaustutkimukseen, jossa havaittiin suurehko metalliesine linnanpihan keskellä noin 3,5–4 metrin syvyydessä. Vuonna 1994 Leevi Koponen (Geo-Work Oy) suoritti uusintatutkimuksen, jossa aiempi tulos vahvistui. Vuonna 2000 Tomi Herronen (Oulun yliopisto) suoritti norjalaisen harrastajahistorioitsijan Bo Olssonin tilaamana kolmannen maatutkaluotauksen, joka vahvisti Geo-Work Oy:n saaman tuloksen. Lisäksi kohteen kooksi tarkentui 1,5–2 metriä. [3] . Kohdetta ei toistaiseksi ole tutkittu kaivauksin. Museoviraston johtaja Henrik Lilius on esittänyt, että yksi mahdollinen selitys tutkakuvassa ilmenneelle heijastumalle voisi olla vanha pronssitykki.
Joulukuussa 2006 Helsingin Sanomat raportoi, että saarella on suoritettu neljäs maatutkaluotaus, tilaajana "norjalainen harrastaja-arkeologi". Helsingin sanomien mukaan tutkimuksen suorittaneet Oulun yliopiston tutkijat eivät löytäneet selkeää näyttöä suuresta metalliesineestä. Norjalainen harrastaja-arkeologi haluaisi aloittaa koekairaukset, mutta Museovirasto kieltää ne muinaismuistolakiin vedoten. Museovirasto on suorittanut harrastaja-arkeologin osoittamalla paikalla koekaivauksia todeten, että kyseisellä kohdalla ei ole aiemmin kaivettu maata. Harrastaja-arkeologi puolestaan väittää, että kaivauksia tehtiin väärässä paikassa. Linnan perustukset vaarantavien laajojen kaivantojen avaamista Museovirasto ei salli. [4]
[muokkaa] Triviaa
- Kajaanin linna on ollut Euroopan pohjoisin kivilinna.[5]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Nikoskinen, Yrjö. Oliko Kajaanissa linna jo aikaisemmin?. Kainuun Sanomat 9.8.1996.
- ↑ Hyttinen, Simo. Tutkijan arvio johtopäätöksistä: Lähteitä käytetty ilman kritiikkiä. Kainuun Sanomat. 4.10.1996, s. 10.
- ↑ Bo S. Olsson Kajaani, The Old Capitol of The Kvens. Kajaneborg.com. Luettu 15. marraskuuta 2006.
- ↑ Mainio, Tapio. Pronssista tykkiä etsittiin maatutkalla Kajaanissa. Helsingin Sanomat 6.12.2006
- ↑ http://213.143.184.82/kainuunmuseo/sivut/menneet04.htm
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Heikkinen, Reijo (2004): Kajaanin linna. Västinki vuosisatojen virrassa. Kainuun museo ja Lönnrot-instituutti. ISBN 951-800-290-8.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- fort.fi: Kajaanin linna
- Kajaneborg.com – Kajaani, The Old Capitol of The Kvens (englanniksi)
Keskiaikaiset keskuslinnat
Turun linna - Viipurin linna - Hämeen linna - Olavinlinna
Muut linnat
Kajaanin linna - Kastelholman linna - Korsholman linna - Käkisalmen linna - Kuusiston piispanlinna - Oulun linna - Raaseporin linna - Viipurin kaupunginmuuri
1700- ja 1800-lukujen linnoitukset
Haminan linnoitus - Lappeenrannan linnoitus - Suomenlinna - Svartholman merilinnoitus - Loviisan linnoitus - Hangon linnoitus - Pyhän Annan kruunun linnoitus - Taavetin linnoitus - Ruotsinsalmen merilinnoitus - Kyminlinna - Kärnäkosken linnoitus - Järvitaipaleen linnoitus - Utin linnoitus - Liikkalan linnake - Bomarsundin linnoitus
1900-luvun linnoitteet
Pietari Suuren merilinnoitus - Krepost Sveaborg - Mannerheim-linja - Salpalinja - VT-linja - VKT-linja - U-asema