Kamferi

Wikipedia

Kamferi
IUPAC-nimi	1,7,7-trimetyylibisyklo[2.2.1]heptan-2-oni

Kemiallinen kaava	C₁₀H₁₆O
Molekyylimassa	152,23 g/mol
Tiheys	0,99 g/cm³
Sulamispiste	179,75°C
Kiehumispiste	204°C
Liukoisuus	0,12 g 100 ml:aan vettä n. 100 g 100ml:aan etanolia n. 250 g 100 ml:aan asetonia
SMILES	CC1(C)C2(C)C(CC1CC2)=O

Kamferi on orgaanista terpenoideihin kuuluvaa vahamaista, huoneenlämmössä kiinteää, väritöntä tai valkoista kiteistä ainetta, jolla on voimakas läpitunkeutuva pistävä aromaattinen haju. Kamferia saadaan luonnosta Aasiassa, erityisesti Borneossa ja Taiwanissa, kasvavasta kamferipuusta (Cinnamomum camphora) ja muista laakerisuvun puista. Sitä voidaan myös valmistaa synteettisesti tärpättiöljystä. Kamferia käytetään mm. hajusteena, ruuanvalmistuksessa, palsamointinesteenä, uskonnollisissa seremonioissa ja myös lääkkeellisissä tarkoituksissa.

Kamferista käytetään myös nimityksiä 1,7,7-trimetyylibisyklo(2.2.1)heptan-2-oni, 2-bornanoni ja 2-camfanoni.

Kamferi sublimoituu eli muuntuu suoraan kiinteästä kaasuksi jo huoneenlämmössä. Kamferin leimahduspiste on 66 °C c.c., itsesyttymislämpötila 466 °C ja CAS-numero 76-22-2. Kamferilla on kaksi optista isomeeriä (CAS 464-48-2 ja 464-49-3) ja raseeminen seos (CAS 21368-68-3).

[muokkaa] Historia

Kamferin nimi on peräisin monen mutkan kautta. Malaijin kielessä sen nimi oli kapur Barus eli Indonesian Sumatran saarella sijainneen Baruksen kauppasataman "liitua". Arabian kielessä nimi kääntyi kafur muotoon, latinassa camfora muotoon ja lopulta siitä tuli ranskan camphre ja englannin camphor.

Suomalainen kemisti Gustaf Komppa syntetisoi kamferin ensimmäisen kerran v. 1903. Kun Komppa v. 1907 aloitti kamferin teollisen tuotannon Tainionkoskella Suomessa, se oli maailman ensimmäinen teollinen kokonaissynteesi.

[muokkaa] Käyttö

Kamferia käytetään mm. selluloosanitraatin pehmentäjänä, koinkarkotteena, antimikrobisena eli pieneliöitä tuhoavana aineena, palsamoinnissa, ilotulitteissa, estämään hyönteiskokoelmien tuhoutumista karkottamalla muita pikkuhyönteisiä ja ruuanvalmistuksessa esim. makeisten makuaineena Aasiassa.

[muokkaa] Lääkkeellinen käyttö

Kamferia käytetään sisäisesti virkistämään sydämen toimintaa ja hoitamaan ja ehkäisemään sellaisia oireita, jotka johtuvat liian alhaisesta verenpaineesta. Ulkoisesti kamferia käytetään mm. lihaskipuihin lievän kipuja lievittävän vaikutuksensa johdosta. Kamferi on myös vaikuttavana aineena lämpövoiteissa, -geeleissä ja -linimenteissä, joita käytetään lihaksien hoitoon, lämmitykseen ja rentoutukseen, lihasvenähdysten ehkäisyyn urheilusuorituksissa ja vilkastuttamaan ääreisverenkiertoa. Kamferia käytetään myös höyryhengitysvalmisteissa ja nuhasumutteissa usein yhdessä mentholin kanssa avaamaan hengitysteitä yskän ja flunssan yhteydessä.

[muokkaa] Myrkyllisyys

Aikuisilla peroraaliset eli suun kautta otetut kuolemaan johtaneet kamferiannokset, pääosin öljy- tai nestemuotoisilla valmisteilla, ovat olleet 50-500 mg/kg. Aikuisilla yli 2 g annos aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia ja 4 g puhdasta kamferia on potentiaalinen kuolemaan johtava peroraalinen annos. Lapsilla peroraalinen kuolemaan johtava annos on 0,5-1,0 g. Vauvoilla peroraalinen alin kuolemaan johtava annos on 70 mg/kg.^[1]

Yleensä aikuisilla yli 50 mg kamferia/kg pidetään neurologisesti toksisena annoksena. Yliannostuksen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, huimaus, hengenahdistus, hengityksen lamaannus, lihasten vapina ja nykiminen, kouristukset sekä epileptinen kohtaus.^[2]