Kansallissankari
Wikipedia
Kansallissankareiksi kutsutaan historiallisia, joskus myös puolihistoriallisia tai myyttisiä hahmoja, joilla on keskeinen ja kunnioitettu rooli jonkin valtion tai etnisen ryhmän historiassa ja omakuvassa. Kansallissankarit kuuluvat kiinteästi nationalismiin ja kansallisvaltioiden ideaan. Kansallissankarit ovat useimmiten valtiomiehiä, sotasankareita, vapaustaistelijoita, tiedemiehiä, taiteilijoita, löytöretkeilijöitä tai urheilijoita. Kansallissankarin statuksen voi saavuttaa myös elävä ihminen.
Kansallissankareihin kohdistuu yleensä virallista tai puolivirallista muistokulttia tai suoranaista henkilönpalvontaa. Tämä ilmenee tyypillisesti muistomerkkeinä, muistojuhlallisuuksina varsinkin syntymän tai kuoleman vuosipäivinä, elämäkertakirjallisuutena ja kansallissankarin roolin korostamisena kouluopetuksessa.
Kansallissankarit ovat usein kiisteltyjä hahmoja, mutta heidän julkinen arvostelunsa voi joskus olla jopa vaarallista. Erilaisissa diktatuureissa kansallissankareiden palvonta, joka kohdistuu myös diktaattoriin, on usein viety äärimmäisyyksiin. Kansallissankarikultin rakentaminen on ollut tyypillistä myös itsenäisyydestä kamppaileville tai vastaitsenäistyneille maille. Yhtenä toisen maailmansodan jälkeisen "kypsän" ja demokratiaan soveltuvan nationalismin tunnuspiirteenä on kuitenkin pidetty sitä, ettei kansallissankareihin kohdistuva kunnioitus ole enää hurmahenkistä tai kritiikitöntä.
[muokkaa] Suomen kansallissankareita
- Lalli
- H. G. Porthan
- J. V. Snellman
- Aleksis Kivi
- Jean Sibelius
- Eugen Schauman
- Carl Gustaf Emil Mannerheim
- Paavo Nurmi