Keskustan työreformi
Wikipedia
Työreformi -termillä tarkoitetaan Keskustan 1995 eduskuntavaaleissa esittämää ehdotusta työmarkkinauudistukseksi. Ohjelma herätti voimakasta poliittista vastustusta heti ilmestyessään, erityisesti SAK katsoi sen heikentävän voimakkaasti työehtosopimusjärjestelmää, ja työntekijöiden oikeuksia.
Nimensä työreformi on saanut Maalaisliiton vuosisadan alussa ajamasta maareformista, mihin liittyi torpparien vapautus samoin kuin myös pientilallisuuden edistäminen lisämaanhankintoja tukevalla lainsäädännöllä. Ideologisen julistuksen mukaan (maan)jakaminen tuki (pien)omistamisen oikeutta omistamisen etuoikeuden sijasta. Nimitykseltään työreformi olisi siis Suomen Keskustan haaste 1960- ja 1970-luvulla muotoutuneeseen lähinnä sosialidemokraattien kehittämälle keskitetylle tulopoliittiselle järjestelmälle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Työreformin tausta
Keskustassa katsottiin Ahon hallituskauden lopulla 1995, että Keskusta tarvitsee ohjelman jolla he osallistuvat talouspoliittiseen keskusteluun [2]. Samalla työreformin katsottiin toimivan puolueen oman uudistumisen ja poliittis-ideologisen profiloinnin välineenä [3]. Ohjelman keskeisiä kirjoittajia oli mm. nykyinen pääministeri Matti Vanhanen, sekä silloinen varapuheenjohtaja Maria-Kaisa Aula.
[muokkaa] Ohjelman saama vastaanotto
Ohjelma herätti jo ilmestyessään vastustusta myös Keskustan sisällä sen rohkeiden uusliberalististen linjausten vuoksi. Ohjelma otettiin kuitenkin puoluekokouksessa puolueen keskeiseksi vaaliteemaksi vuoden 1999 eduskuntavaaleihin. SAK hermostui ehdotuksiin työttömyyskassajärjestelmästä luopumisesta, sekä paikallisen sopimisen lisäämisestä, ja katsoi, että ohjelma romuttaa työehtosopimusten yleissitovuuden. Ohjelma tuomittiin täysin SAK:n valtuuston kokouksessa 1998 Kiljavalla [4]. SAK myös vetosi voimakkaasti eduskuntavaalien edellä äänestämään ammattiyhdistys- ja työväenliikkeen ehdokkaita. Keskusta kärsi vaalitappion, ja oli lopulta pakotettu virallisesti hylkäämään ohjelman. Ohjelma on sittemmin jäänyt elämään Suomen poliittiseen keskusteluun useasti mainittuna terminä.
[muokkaa] Keskeiset kohdat
[muokkaa] Työttömyysturvan uudistaminen: Työttömyysvakuutus
Ansiosidonnaiseksi työttömyysturvaksi kaavailtiin yleistä ja pakollista työttömyysvakuutusta, jossa kaikki työikäiset olisivat vakuutettuja työttömyyden varalta. Palkansaajien ohella tähän olisivat päässeet mukaan myös yrittäjät. Vakuutusperusteisissa etuuksissa olisi vähimmäisturvaosuus, jonka rahoittamisesta vastaisi valtio, sekä ansio-osuus, jota työntekijä maksaisi palkastaan kuten nykyisin TEL-maksua. Työnantajat maksaisivat samoin omaa maksuaan. Ideana oli, ettei tarvittaisi erillisiä työttömyyskassoja ansioturvan turvaamiseksi, vaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa laajennetaan.
[muokkaa] Perusturvan uudistaminen perustulon hengessä
Tämä piti sisällään pieniä uudistuksia mm. toimeentulotukeen, opintotukeen ja työmarkkinatukeen. Ohjelmaan kuului myös työn käsitteen laajentaminen kotityöhön ja kotona tapahtuvaan hoivatyöhön.
[muokkaa] Verouudistus
Työnantajan sosiaali- ja työeläkemaksuja olisi porrastettu matalapalkkaisia suosivalla tavalla, esim. alimmassa palkkaluokassa vuoden 1998 ehdotuksessa tämä olisi ollut 80%, ja siitä pienentynyt ylöspäin asteittain. Ohjelmaan sisältyi myös tuloverokevennyksiä painotettuna pieni- ja keskituloisiin, mikä on viime vuosina suurimmalta osalta toteutunut.
Veromallin rahoituksen perusteissa vedottiin uudistuksiin osana laajempaa uudistusohjelmaa, eli työreformia. Verotusuudistuksen nähtiin maksavan itsensä joiltain osin takaisin työllisyyden paranemisen myötä. Sosiaaliturvan ja verotuksen paremmalla yhteen sovittamisella nähtiin myös saavutettavan säästöjä.
[muokkaa] Yrittäjyyden helpottaminen
Työnantajamaksujen alentamiset tähtäävät työntekijän maksamien kustannusten ja työntekijän käteen jäävän rahasumman väliseen kuilun eli ns. verokiilan kaventamiseen, ja tällä ajateltiin olevan työllistämistä helpottava vaikutus. Arvonlisäverokantaan esitettiin laskettavaksi palvelusektorilla ja käsityöammateissa asteittain 12 prosenttiin. Yrittäjyyteen kuuluvan byrokratian vähentäminen oli myös tavoitteena.
[muokkaa] Paikallisen sopimisen oikeus ja mahdollisuus
Koko ohjelman silmätikuksi joutunut paikallisen sopimisen oikeus ja mahdollisuus olisi ohjelman mukaan annettava kaikille työntekijöille ja työnantajille. Valtakunnallinen sopimus olisi työelämässä lähtökohta, mutta siihen olisi voinut paikallisista tarpeista tehdä muutos. Ellei paikallista sopua löytyisi, olisi noudatettava työehtosopimusta.
[muokkaa] Ohjelman vaikutus nykyään
Vaikka ohjelma onkin virallisesti haudattu myös siksi, että se oli Anneli Jäätteenmäen hallituksen nimittämisen ehto SDP:ltä, ja sen isäksi mainittu Matti Vanhanen sanoutunut siitä irti, on hänen johtamansa nykyinen hallitus toteuttanut monia työreformin kohtia, mm. veronalennuksia ja työnantajamaksujen alentamisia. Alennukset ovat kuitenkin olleet pienempiä, ja nämä nähdään osana laajempaa samansuuntaista kehitystä muualla maailmassa.
Vaikka Metallityöväen Liitto on julkisuudessa suhtautunut yhtenä SAK:n vahvimmista liitoista kriittisesti ideatasolla yksipuolisiksi epäilemiinsä joustoihin, on silti sen työehtosopimus joustavampi kuin esimerkiksi Kemian liiton. Tästä aiheutui keväällä 2005 lakko Foxconnilla, kun työnantaja ilmoitti siirtyvänsä Kemianteollisuuden liitosta Teknologiateollisuuteen ja edellytti päinvastoin kuin samalla alalla toimiva Perlos, että myös työntekijät vaihtaisivat ammattiliittoa alkaen noudattamaan Metallityöväenliiton työehtosopimusta.
Perloksella työnantajan vaihtamisesta myös muovialaa edustavasta Kemianteollisuuden liitosta myös matkapuhelinalaa edustavaan Teknologiateollisuuteen ei seurannut vaatimusta työntekijöiden työehtosopimuksen ja sitä tulkitsevan Kemian liiton vaihtamiseksi Teknologiateollisuuden kanssa solmitun Metallityöväen Liiton työehtosopimukseen tai liittoon.
[muokkaa] Lähteet
- Työreformi: Keskustan uudistusohjelma työn antamisen ja työn tekemisen helpottamiseksi. 1998. http://www.keskusta.fi/tietopankki/?gid=7&ref_gid=&action=show_document&action_param=465&print=1. Suomen Keskusta. Ladattu 30.4.2005.
- Matti Vanhanen: Vaikeita valintoja. Googlen välimuistisivu: Ote Matti Vanhasen kirjasta "Vaikeita valintoja" . Ladattu 30.4.2005.
- Miettinen, Ilkka: Periaate-, puolue- ja yleisohjelmat itsenäisyyden ajalla. http://www.keskusta.fi/keskusta/aate/artikkelit/?article_id=8495. Keskusta.
- Reijo Korhonen: SAK:n valtuuston kokous kiljavalla.
- Eero Heinäluoma:"Mikä on keskustan suhde tulopolitiikkaan?" (Verkkouutiset)
