Kissa

Wikipedia

Tämä sivu on suojattu käyttäjätunnuksettomien käyttäjien muokkauksilta vandalismin takia. Jos sinulla ei ole käyttäjätunnusta tai olet rekisteröitynyt alle neljä päivää sitten, voit ehdottaa muutosta artikkeliin keskustelusivulla.

Kissa

Tieteellinen luokittelu

Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Petoeläimet Carnivora
Heimo:	Kissaeläimet Felidae
Suku:	Felis
Laji:	silvestris
Alalaji:	catus

Kesykissa eli kotikissa (Felis silvestris catus) on kissaeläimiin kuuluva kesy nisäkäs. Se on Euroopan yleisin lemmikkieläin. Se on villikissan (Felis silvestris) alalaji.

Kissoja on kesytetty mahdollisesti jo heti maatalouteen siirtymisen jälkeen. Kissa ei ole pelkästään kotilemmikki, vaan maalla ja etenkin maatiloilla kissoista on hyötyä hiirien ja rottien pyydystäjinä. Kissat leikkivät mielellään, varsinkin nuorina, mutta harjoittelevat aikuisinakin leikkimällä saalistusta. Kissa on siisti eläin: se pitää itsensä puhtaana nuolemalla turkkinsa. Tyytyväisen kissan sanotaan "kehräävän" eli hyrisevän. Kissat voivat kehrätä myös hermostuneina tai loukkaantumisen seurauksena. Kissa ei ole laumaeläin kuten koira, siksi se on individualisti ja sen opettamiseen tarvitaan toisenlaisia menetelmiä.

Kissat elävät tavallisesti vähintään 10–12-vuotiaiksi, mutta hyvin hoidettuna ja asianmukaisesti ruokittuna yli 15 vuodenkaan ikä ei ole poikkeuksellinen.

Kissalle voi allergisoitua, mikä johtuu sekä kissan syljestä että hilseestä, ei yleisen harhaluulon mukaisesti kissankarvoista. Lisäksi kissanhiekkaan lisätty hajuste saattaa aiheuttaa allergiaoireita.

Historia

Oranssitabby kotikissa

Kissan kesyttämisen paikasta ja ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen tiedetään tapahtuneen vasta maanviljelyaikana. Yleisimmän arvion mukaan kissa kesyyntyi yli 4 000 vuotta sitten Egyptissä, missä ihminen suhtautui suopeasti viljaa syövien tuholaisten torjujaan. Kissa on saattanut kesyyntyä useassakin maailmankolkassa. Kissan arvostuksesta kertoo se, että muinaisessa Egyptissä kissan surmaajaa rangaistiin kuristamalla. Samoin perheen kissan kuollessa kaikkien perheenjäsenten oli ajeltava kulmakarvansa surun merkiksi.^lähde?

Fysiologia

Kissa on petoeläin.

Kissa on lihansyöjä, mutta se tarvitsee myös uhriensa luut ja sisäelinten tärkeät ravintoaineet pysyäkseen terveenä. Lihasta saa muun muassa tauriinia, joka on välttämätöntä kissalle. Sitä ei saa riittävästi kasveista eikä kalasta. Kissa pystyy käyttämään rasvaa energiakseen tehokkaammin kuin ihminen, eikä korkeakaan rasvaprosentti ole kissalle haitaksi. Kun kissa syö esimerkiksi hiiren, on aterian kosteuspitoisuus hyvin korkea (noin 70%), joten kissa saakin pienriistalle eläessään lähes kaiken tarvitsemansa veden ravinnostaan.

Terve kissa osaa säädellä syömistään, eivätkä kissat liho ylensyönnin takia, ellei kissa syö ajankulukseen virikkeettömässä ympäristössä taikka ole herkkä lihomaan steriloinnista johtuvien hormonimuutosten seurauksena. Kissaa voi pitää lihavana, ellei sen kylkiluita tunne kyljestä tunnusteltaessa tai ylhäältäpäin katsottaessa ei voi erottaa kissalle ominaista tiimalasin muotoa. Vapaasti ulkoilevan kissan turkki on kuitenkin niin paksu, että tiimalasin muotoa ei näy.

Kissan ruumiinlämpö on noin 38-38,5 astetta, ja sen sydän lyö noin 110–140 kertaa minuutissa.

Kissan silmä kirkkaassa valossa, pupilli viiruna.

Kissan kuulo- ja hajuaisti ovat huomattavasti ihmisen aisteja tarkemmat, mutta makuaisti on heikompi. Kissa ei näe täysin pimeässä, mutta kissan silmä toimii peilin tavoin (Tapetum lucidum), mikä parantaa hämäränäköä. Kissan näkö on pimeässä noin kuusi kertaa parempi kuin ihmisen. Kissa näkee myös värejä, mutta ei yhtä kirkkaina kuin ihminen. Kissa ei erota punaista väriä^lähde?. Kissa näkee yöllä pienetkin liikkeet paremmin kuin ihminen päivällä. Kissa hyödyntää sopeutumistaan yöhön ja saalistaa usein öisin. Kissan luut ovat joustavat ja näin soveltuvat kiipeilyyn.

Kissan tiineys- eli kantoaika on noin 59-70 vuorokautta, ja se synnyttää keskimäärin neljä pentua. Ensisynnyttäjä saa kuitenkin yleensä vain 1–2 pentua. Naaraan kantamisen huomaa varmimmin nisistä jo ennen vatsan pyöristymistä. Ne punoittavat ja muuttuvat kaksi viikkoa astutuksesta keitetyn riisinjyvän kokoisiksi. Raskaus on mahdollista keskeyttää eläinlääkärissä joko hormoneilla tai steriloinnilla eli kohdunpoistolla.

Kissa merkitsee reviiriä hankaamalla ihmisiä ja paikkoja. Kissan suupielissä sijaitsevat hajurauhaset, joista erittyvä aine, feromoni, on kissan keino merkitä sen reviiri, eli kun kissa puskee ihmistä sen tarkoituksena on merkitä ihminen sen "omaisuudeksi".

Kissanpentu

Kissan pääkallo.

Terveys

Yleisempiä kissojen vaivoja:

Korvapunkit - Kissa raapii korvaansa tiheään, jopa verille, ja saattaa esimerkiksi heilutella päätään. Korvakäytävässä on tummaa kahvinpurun näköistä punkin eritettä. Hoito: eläinlääkäri puhdistaa korvat ja antaa lääkereseptin.

Sisäloiset - Varsinkin ulkoilevilla kissoilla yleisiä. Niitä ovat heisimadot, suolinkaiset sekä hakamadot. Keski-Euroopan alueella esiintyy lisäksi sydänmatoa, mutta Suomessa se on erittäin harvinainen. Ne voivat aiheuttaa kissalle oksentelua, vatsan turpoamista, ruokahalun lisääntymistä tai vähenemistä ja turkin kunnon huonontumista. Hoitona on säännöllinen madotus apteekista saatavilla matolääkkeillä, kuten Axilur, Drontal, Sepantel vet ja Mirrix tai eläinlääkärillä pistoksena annettava matolääkitys. Jos matoja on, tulisi madotus uusia kahden viikon päästä ensimmäisestä madotuksesta. Ulkoilevat kissat on hyvä madottaa useita kertoja vuodessa, sisäkissatkin muutaman kerran vuodessa.

Siamilainen

Rotuja

Rotukissalla on aina rekisterikirja. Suomessa se on naaraalla vaaleanpunainen ja kollilla vaaleansininen. Maailmassa on satoja kissarotuja, joita jalostetaan risteyttämällä erirotuisia kissoja keskenään. Näin on saatu laaja valikoima erinäköisiä, -kokoisia, ja -luonteisia kissoja. Yleisin kissa on kuitenkin maatiaiskissa. Maatiaisia syntyy Suomessa enemmän kuin virallisia rotukissoja, ja niitä saa usein ilmaiseksi. Kotikissaksi kutsutaan joko maatiaiskissaa tai useamman rodun sekoitusta.

Katso Luettelo kissaroduista