Kohtalonsinfonia

Wikipedia

Kohtalonsinfonia on Ludwig van Beethovenin viidennestä sinfoniasta (op. 67) käytetty nimitys. Se kirjoitettiin vuosina 1804–1808 ja kantaesitettiin 22. joulukuuta 1808. Kohtalonsinfonia on länsimaisen taidemusiikin tunnetuimpia sinfonioita, ja se koostuu neljästä osasta. Kuuluisa on varsinkin ensimmäisen osan pahaenteinen teema c-mollissa.

[muokkaa] Säveltäminen

Beethoven kehitteli teosta huomattavan pitkän aikaa. Ensimmäiset luonnokset ovat vuodelta 1804, Eroica-sinfonian valmistumisen jälkeen. Beethoven kuitenkin keskeytti toistuvasti työnsä sinfonian parissa valmistellessaan muita sävellyksiä, joihin kuului ensimmäinen versio Fideliosta, Appassionata-sonaatti, kolme Razumovsky-jousikvartettoa, Viulukonsertto, neljäs pianokonsertto ja neljäs sinfonia. Kohtalonsinfonian lopullinen valmistuminen tapahtui vuosina 1807–1808 yhdessä Pastoraalisinfonian kanssa, joka kantaesitettiin samassa konsertissa.

Beethoven oli Kohtalonsinfoniaa säveltäessään yli kolmenkymmenen ikäinen. Hänen elämässään oli tänä aikana meneillään etenevän kuurouden aiheuttama kriisi. Säveltämisen aikana maailmassa oli meneillään Napoleonin sodat, poliittista kuohuntaa Itävallassa ja Napoleonin joukkojen Wienin miehitys vuonna 1805.

[muokkaa] Kantaesitys

Sinfonia esitettiin ensimmäisen kerran Theater an der Wienissä laajassa Beethovenin itsensä johtamassa konsertissa, jonka ohjelmisto koostui kokonaan hänen omien teostensa kantaesityksistä. Konsertti kesti yli neljä tuntia. Viides ja kuudes sinfonia oli numeroitu konsertissa päinvastoin, kuin ne nykyään tunnetaan. Konsertin ohjelma oli seuraava:

Pastoraalisinfonia
konserttiaaria "Ah, perfido", op. 65
osa Gloria C-duuri -messusta
Neljäs pianokonsertto (Beethovenin itsensä soittamana)
(väliaika)
Kohtalonsinfonia
osat Sanctus ja Benedictus C-duuri -messusta
Kuorofantasia

Beethoven omisti teoksen kahdelle mesenaatilleen, prinssi Franz Joseph von Lobkowitzille ja kreivi Rasumovskylle, sinfonian ensimmäisessä painetussa julkaisussa huhtikuussa 1809.