Kuvataide

Wikipedia

Altamiran luolassa Ranskassa oleva biisonihärkä on kalliomaalaus.

Kuvataiteilla (myös visuaaliset taiteet) tarkoitetaan taiteita, joissa kuvataan, yhdistellään ja sommitellaan taiteellisesti silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, valoa ja värejä. Kuvataiteen perinteisiä lajeja ovat kuvanveisto ja maalaus, piirustus, taidegrafiikka ja valokuvataide. Kuvataiteisiin luetaan toisinaan myös arkkitehtuuri, mutta ei yleensä käyttöesineisiin kohdistuvaa muotoilua, joka yhdistetään taideteollisuuteen.

Kuvataiteen ainoa väline ei siis ole kaksiulotteinen kuva, vaan myös kuvan kolmas ulottuvuus tulee mukaan esimerkiksi kuvanveistossa ja ympäristötaiteessa. Nykyisin myös kuvan neljäs ulottuvuus, aika on mukana muun muassa videotaiteen teoksissa.

[muokkaa] Vapaita taiteita

Kuvataiteet ovat niin sanottuja vapaita- tai kaunotaiteita (ransk. beaux-arts, engl fine arts). Niiden ohella puhutaan myös soveltavista taiteista. Taideteollisuuden eri alat ovat soveltavia taiteita. Kaunotaiteet eivät ole sidoksissa varsinaiseen teolliseen tuotantoon, kun taas taideteollisuuden tuotteet suunnitellaan tavallisesti sarjoina, jotka valmistetaan joko käsin tai teollisesti. Kaunotaiteet poikkeavat myös käsityön eri aloista siinä, että käsityönä tehtävät esineet syntyvät perinteiden mukaan tehtyinä käden motorisilla taidoilla.

Saksalaisen Franz Marcin maalaus Naudat vuodelta 1913.

Toisin kuin esimerkiksi tanssissa tai musiikissa, kuvataiteen kuvia ja esineitä eli artefakteja on säilynyt jälkipolville. Vanhimmat säilyneet luolamaalaukset ovat 30 000 vuotta vanhoja. Kuvataiteen historia noudattaa ihmiskunnan historian kulttuurikausia ja siinä on havaittavissa oma taiteellinen kehityskulkunsa. Taidehistorian tutkimus on tuonut kuvataiteeseen omia merkityksiä, termejä ja käsityksiä. Nykytaide on tekemisissä monien muidenkin tieteiden kanssa.

[muokkaa] Vanha- ja nykytaide

Kuvataiteessa puhutaan usein nykytaiteesta ja vanhasta taiteesta. Jos kuvataide muodosti ennen oman, autonomisen ja kapea-alaiseenkin taitotietoon pitäytyvän merkkikielen, nykytaidetta luonnehtii avoin suhde ihmiskunnan kulttuuriin. Nykytaiteen teokset saattavat vedota muihinkin aisteihin kuin näköaistiin ja puhtaaseen visuaalisuuteen. Ääni saattaa olla osa taideteosta, kuten myös liike tai haju. Sanat, käsitteet ja teoriat ovat nykytaiteen materiaalia siinä missä taltta, sivellin, maalituubi ja valokuvauskamerakin. Nykytaiteen teos saattaa olla performanssi, jossa henkilöt puhuvat, laulavat ja tanssivat. Museon tai gallerian sijasta kuvataide voidaan esittää erämaassa tai puistossa ympäristötaiteena tai kerrostalossa yhteisötaiteena.

Kuvataiteen teoksia käytetään usein lähtökohtina erilaisissa yhteyksissä, esimerkiksi graafisessa suunnittelussa, mainoksissa ja muissa suunnittelutöissä, elokuvissa ja vaikkapa verkkosivujen suunnittelussa. Monissa muissakin ammateissa toimiville kuvataide toimii innovaatioiden lähteenä.

[muokkaa] Kuvataide myös oppiaine

Kuvataide on myös koulujen oppiaine. Vuonna 1999 Suomen peruskoulujen oppiaineen nimi muuttui kuvaamataidosta kuvataiteeksi. Kuvaamataito-nimitys otettiin käyttöön 1950-luvun alussa. Sitä edelsi 1800-luvulta oppiaineen niminä olleet piirustus tai kuvaanto.

Kuvataiteen opetuksessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään