Liesjärven kansallispuisto
Wikipedia
Liesjärven kansallispuisto sijaitsee Tammelan kunnassa, ja kansallispuistoksi alue nimettiin vuonna 1956. Jo 1920-luvulta osa nykyisen kansallispuiston alueesta oli määritelty suojelualueeksi. Suhteellisen pienellä puistolueella rantaviivaa on yli 40 km. Nykyään kansallispuiston alue on 884 hehtaaria. Lähivuosina kansallispuistoa on tarkoitus laajentaa n. 1800 hehtaarin laajuiseksi.
Kokonaisuutena kansallispuisto on viipale lähes luonnontilaista Hämeen järviylänköä. Kansallispuiston alueeseen kuuluu Korteniemen perinnetila (entinen Metsänvartijan tila), jossa kävijä voi kokeilla taitojaan perinteisissä maataloustöissä.
Kansallispuiston alueelta löytyy lisäksi mm. Ahonnokan vanhat metsät, ja komeat Kyynäränharjun järvimaisemat. Liesjärvi on alle 100 km päässä pääkaupunkiseudusta, (Opastus Valtatie 2:n varrelta) ja sopii hyvin päiväretkikohteeksi. Alueella on varattu myös paikat asuntovaunuretkeilijöille ja telttailijoille. Alueella ei kuitenkaan ole järjestettyä jätekeräilyä. Periaatteena on: "Minkä jaksat kuljettaa luontoon, jaksat kuljettaa sieltä poiskin".
Lisätietoja Liesjärven kansallispuistosta saa Hämeen Luontokeskuksesta. Metsähallituksen Luontokeskus on rakennettu "Lounais-Hämeen Rivieraan" rantaan, Tammelan Ruostejärvelle.
| Suomen kansallispuistot | |
|---|---|
 |
Helvetinjärvi | Hiidenportti | Isojärvi | Itäinen Suomenlahti | Kauhaneva–Pohjankangas | Koli | Kolovesi | Kurjenrahka | Lauhanvuori | Leivonmäki | Lemmenjoki | Liesjärvi | Linnansaari | Nuuksio | Oulanka | Pallas–Yllästunturi | Patvinsuo | Perämeri | Petkeljärvi | Puurijärvi ja Isosuo | Pyhä-Häkki | Pyhä-Luosto | Päijänne | Repovesi | Riisitunturi | Rokua | Saaristomeri | Salamajärvi | Seitseminen | Syöte | Tammisaaren saaristo | Tiilikkajärvi | Torronsuo | UKK | Valkmusa |
