Repoveden kansallispuisto
Wikipedia
Repoveden kansallispuisto sijaitsee Kaakkois-Suomessa Valkealan ja Mäntyharjun kuntien alueella. Matkaa Helsinkiin on noin 130 kilometriä ja lähin kaupunki on Kouvola. Puiston itäiset osat sisältyvät Pahkajärven ampuma-alueeseen, jossa on liikkumiskielto. Repoveden lähellä sijaitsee myös Vekaranjärven varuskunta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kansallispuiston perustaminen
Repoveden alueet siirtyivät 1910-luvulla Kymiyhtiön haltuun ja metsätalouskäyttöön. Vuonna 2001 lahjoitti UPM-Kymmene Suomen valtiolle kolmasosan tulevan kansallispuiston maista sekä esitti Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueen perustamista omille mailleen. Repoveden kansallispuisto perustettiin 1. tammikuuta 2003. Kansallispuisto on pinta-alaltaan 15 km². Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueen pinta-ala on 14 km². Repoveden alue oli ollut retkeilijöiden suosiossa jo vuosikymmeniä ennen varsinaisen kansallispuiston perustamista.
[muokkaa] Repoveden polkuverkosto ja nähtävyydet
Puistonalueelle on rakennettu kattava merkittyjen retkeilypolkujen verkosto sekä useita telttailu- ja tulentekopaikkoja. Polkuverkosto tarjoaa nähtävää ja koluttavaa muutaman päivän retkeilyä varten. Puiston läpi kulkee myös 120 km:n mittainen Valkealan ulkoilureitti. Kansallispuiston järvet tarjoavat myös oivan mahdollisuuden retkeillä soutaen tai meloen. Vaellusreitistö Repovedeltä Mouhun kautta Mäntyharjulle ja Pertunmaalle on liitetty Suomen Ladun ylläpitämään nettikarttaan Euroopan kaukovaellusreitistöistä Suomessa. Opasteissa on E10 kilvet.
Repoveden nähtävyyksiin kuuluvat esimerkiksi kiipeilijöiden suosima Olhavanvuori, joka on yksi Etelä-Suomen parhaista kiipeilypaikoista, sekä Suomen Kultareitti, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua vesibussin kyydissä erämaa-alueeseen. Puistossa sijaitsee myös useita näkötorneja, alueen uittoperinteestä kertova Kuutinlahti entisöityine uittokanavineen sekä, varsinkin turistiryhmien suosima, Lapinsalmen riippusilta.
Repoveden kansallispuisto on Kaakkois-Suomen suurin yhtenäinen rakentamaton metsä-, suo- ja järvialue. Repoveden peruseläimistöön kuuluvat muun muassa kaakkuri, ilves, hirvi, pöllö ja erilaiset kanalinnut.
Repoveden alueen läheisyydessä Tihvetjärven ja Vuohijärven välisellä alueella on Elvingin torni josta on mainiot näkymät Repovedenkin suuntaan.
[muokkaa] Repoveden kansallispuistosta julkaistua kirjallisuutta
- Häyrinen, Tuomo & al.: Repovesi: erämaa Etelä-Suomessa, Helsinki 2003.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Suomen kansallispuistot | |
---|---|
![]() |
Helvetinjärvi | Hiidenportti | Isojärvi | Itäinen Suomenlahti | Kauhaneva–Pohjankangas | Koli | Kolovesi | Kurjenrahka | Lauhanvuori | Leivonmäki | Lemmenjoki | Liesjärvi | Linnansaari | Nuuksio | Oulanka | Pallas–Yllästunturi | Patvinsuo | Perämeri | Petkeljärvi | Puurijärvi ja Isosuo | Pyhä-Häkki | Pyhä-Luosto | Päijänne | Repovesi | Riisitunturi | Rokua | Saaristomeri | Salamajärvi | Seitseminen | Syöte | Tammisaaren saaristo | Tiilikkajärvi | Torronsuo | UKK | Valkmusa |