Matti Nykänen
Wikipedia
Talviolympialaiset | |||
Kultaa | 1984 | suurmäki | |
Kultaa | 1988 | normaalimäki | |
Kultaa | 1988 | suurmäki | |
Kultaa | 1988 | joukkuemäki | |
Hopeaa | 1984 | normaalimäki | |
MM-kisat | |||
Kultaa | 1982 | suurmäki | |
Kultaa | 1984 | joukkuemäki | |
Kultaa | 1985 | lentomäki | |
Kultaa | 1985 | joukkuemäki | |
Kultaa | 1987 | joukkuemäki | |
Kultaa | 1989 | joukkuemäki | |
Hopeaa | 1987 | normaalimäki | |
Hopeaa | 1990 | lentomäki | |
Pronssia | 1982 | joukkuemäki | |
Pronssia | 1983 | lentomäki | |
Pronssia | 1985 | suurmäki | |
Pronssia | 1986 | lentomäki | |
Pronssia | 1988 | lentomäki | |
Pronssia | 1989 | suurmäki | |
SM-kisat | |||
13 SM-kultaa | 2 SM-hopeaa | 7 SM-pronssia | 1981-1991 |
Matti Ensio Nykänen (s. 17. heinäkuuta 1963, Jyväskylä; sukunimi Paanala 1996–1998) on entinen suomalainen mäkihyppääjä. Nykänen on kaikkien aikojen menestynein mäkihyppääjä. Hän voitti urallaan viisi olympiamitalia (joista neljä kultamitaleita, kolme henkilökohtaista, yksi joukkue.), 15 maailmanmestaruusmitalia (kuusi kultamitalia) ja 22 suomenmestaruusmitalia (joista 13 kultamitalia). Nykänen on siis voittanut yhteensä 42 arvokisamitalia.
1990-luvulta lähtien Nykäsen elämä julkisuudessa on koskenut lähinnä hänen ihmissuhteitaan, uraansa laulajana ja monia muita tapahtumia, joita ovat värittäneet usein rankka alkoholinkäyttö ja ajoittainen väkivaltainen käytös. Nykänen on Suomessa ollut iltapäivälehdistön otsikoissa useammin kuin kukaan toinen. Nykäsen elämästä kertova Aleksi Mäkelän ohjaama elokuva Matti sai ensi-iltansa 2006. Siinä Mattia näyttelee Jasper Pääkkönen.
Jyväskylässä on Matti Nykäsen mukaan nimetty hyppyrimäki, Matti Nykäsen mäki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Urheilu-ura
Nykäsen merkittävimmät saavutukset ovat neljä olympiakultaa ja yksi olympiahopea mäkihypyssä:
- 1984 talviolympialaiset Sarajevo: kulta suurmäessä (P90) ja hopea (P70)
- 1988 talviolympialaiset Calgary: kolme kultaa, eli kaksi henkilökohtaista ja joukkuemäki.
Calgaryssa Nykänen voitti ensimmäisenä olympiakisojen historiassa sekä suur- että normaalimäen kilpailut sekä voitti kultaa olympiakisojen historian ensimmäisessä mäkihypyn joukkuekilpailussa. Matti Nykänen oli kolmella kultamitalillaan Calgaryn talvikisojen menestyksekkäin urheilija.
Maailmanmestaruuskilpailuista Nykänen voitti viisi kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia rikkoen myös silloisen lentomäen maailmanennätyksen 191 metrin hypyllä Planican kisassa 1986. Ennätys rikkoontui seuraavana vuonna samassa mäessä, kun puolalainen Pjotr Fijas hyppäsi 194 metriä. Ensimmäisen maailmanmestaruutensa Nykänen voitti 1982 suurmäen kilpailusta. Hän voitti joukkuemäen kultaa 1984, 1985, 1987 ja 1989.
- 5 olympiamitalia
- 15 MM-kisamitalia
- 22 SM-kisamitalia
- yhteensä 42 mitalia.
Mäkihypyn maailmancupin Nykänen voitti neljä kertaa. Osakilpailuvoittoja hänellä on peräti 46. Voittotilaston kakkosena on puolalainen Adam Malysz 38 voitollaan. Keski-Euroopan mäkiviikon hän voitti kahdesti (1982-1983 ja 1987-1988). Suomenmestaruuksia hänellä on kahdeksan. Hänet valittiin Vuoden urheilijaksi 1985 ja 1988. Nykäsen "rituaaleihin" ennen hyppyä kuului siteiden tarkastaminen, mikä muotoutui hänen tavaramerkikseen, jonka jokainen TV-kamera osasi näyttää.
Matti Nykäsen huippu-ura alkoi enteillä loppuaan, kun Nykänen sijoittui viimeisen kerran kolmenkymmenen parhaan joukkoon ollen 16:s maailmancupin kilpailussa Thunder Bayssa 9.12.1990. Syynä olivat pitkään rankasta harjoittelusta ja hyppäämisestä aiheutuneet nikamien kulumiset ja selkäkivut, joita tosin yritettiin lievittää särkylääkkeillä ja leikkauksilla. Matti Nykänen hyppäsi viimeiset hyppynsä Kajaanissa kesällä 1992 ja saman vuoden joulukuussa hän matkusti Sapporoon. Tarkoituksena oli harjoitella Japanissa, mutta kolmen viikon aikana hyppyjä kertyi vain kuusi. Nykästä ei valittu Suomen joukkueeseen Japanin osakilpailuihin. Nykänen vannoi olevansa valmis voittamaan vuoden päästä MM-tittelin, mikä ei kuitenkaan toteutunut.
[muokkaa] Laulajan ura
Kun Nykäsen hyppyura oli lopuillaan, joukko liikemiehiä otti häneen yhteyttä toiveenaan tehdä hänestä laulaja. Asiasta sovittiin ja esikoislevyä alettiin tehdä. Levy valmistui vuonna 1992 ja sen nimi oli Yllätysten yö. Nykäsen toinen levy, Samurai ei yltänyt ensimmäisen kaltaiseen myyntiin ja Nykäsen maine ja suosio alkoivat hiipua.
[muokkaa] Järvenpään Kasinolla
Matti Nykänen muutti vuonna 1997 Helsinkiin ja työskenteli Järvenpään Kasinolla tarjoilijana, karaokeisäntänä ja laulajana. Nykäsen on myös väitetty myös strippaavan, mutta Nykänen itse on kiistänyt sen. Tosin strippikasinon johtaja, Ismo Oksanen olisi halunnut Nykäsen strippaavan.
[muokkaa] Siviilielämä
Matti Nykänen on ollut naimisissa useampaan kertaan:
- aviopuoliso Tiina Hassinen 1986–1988
- aviopuoliso Pia Hynninen 1989–1991 (tytär s. 1990)
- aviopuoliso Sari Paanala 1996–1998
- aviopuoliso Mervi Tapola 2001–2003 ja 2004 alkaen
Nykäsen elämä urheilu-uran päätyttyä on ollut varsin hapuilevaa, ja hänestä on tullut suomalaisten iltapäivälehtien vakiokasvo. Hän on esiintynyt laulajana, ammattistripparina ja ollut julkisuudessa avioliittojensa epävakauden, esimerkiksi niiden väkivaltaisuuden, vuoksi. Jotkut hänen lausahduksensa kuten Elämä on laiffii, Ehkä otin, ehkä en, Fifty-sixty ja Jokainen tsäänssi on mahdollisuus! ovat jääneet elämään lentävinä lauseina.
Matti Nykäsen brändillä on julkaistu siiderimerkki, kirja, singlejä ja muita tuotteita.
Siiderimerkki vedettiin myöhemmin markkinoilta pois ja ainakin osasta sensuroitiin Nykäsen kasvot pois tussikynällä. Hänet nimitettiin Suomen turhimmaksi julkkikseksi 1996 ja 2003 sekä vuonna 2005.
Matti Nykänen otettiin kiinni 24. elokuuta 2004 ja pidätettiin tapon yrityksestä sekä lopulta vangittiin epäiltynä 59-vuotiaan perhetuttavan puukottamisesta. Hänet tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa 27. lokakuuta 2 vuoden 2 kuukauden vankeustuomioon. Veritekoon johtanut kiista alkoi sormikoukun vedosta, jonka Nykänen hävisi. Rikos tapahtui maaliskuussa annetun ehdollisen pahoinpitelytuomion koeajalla, joka myös pantiin täytäntöön.lähde?
Matti Nykänen vapautui Kylmäkosken vankilasta 21. syyskuuta 2005 ehdonalaiseen vapauteen. Kahden vuoden ja kahden kuukauden tuomiostaan Nykänen istui ensikertalaisena ainoastaan puolet. Jo saman viikon sunnuntaina, 25. syyskuuta Nykänen pidätettiin epäiltynä vaimonsa Mervi Tapolan pahoinpitelystä ja päätyi poliisin huostaan. 29. syyskuuta 2005 Nykäsestä tehtiin rikosilmoitus, koska hänen epäiltiin puukottaneen pitsaveitsellä entistä ystäväänsä.
Matti Nykäsestä tehty elokuva, Matti, sai ensi-iltansa perjantaina 13. tammikuuta 2006. Aleksi Mäkelän ohjaaman elokuvan nimiroolia esittää Jasper Pääkkönen. Matti sai elokuvan tuotoista yhden kolmasosan. Haastatteluissa ohjaaja Mäkelä ilmoitti elokuvan olleen kunnianosoitus entiselle huippu-urheilijalle.
Nykänen tuomittiin vaimonsa syyskuisesta pahoinpitelystä Tampereen käräjäoikeudessa 16. maaliskuuta 2006 neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen, koska hän oli teon tapahtumahetkellä ehdonalaisessa vapaudessa. [1]
Joulukuussa 2006 Turun hovioikeus lievensi tuomiota. Nykänen sai 60 päivää vankeutta, josta vähennettiin kolme vapaudenmenetyspäivää. Vankilan sijasta Nykänen sovittaa tuomion 57 tunnin yhdyskuntapalveluna. Hovioikeus ei määrännyt Nykäsen ehdonalaista vapautta menetetyksi. [1]
[muokkaa] Levytykset
- Yllätysten yö (albumi, Audiovox 1992)
- Samurai (albumi, Audiovox 1993)
- Elämä on laiffii (single, 2002)
- Tää on mun elämää (single, 2004)
- Jump and Fly (single, julkaisematon)
- Mäkikotka ja häkkilintu (single, 2005)
- Ehkä otin, ehkä en (albumi, Edel 1. maaliskuuta 2006)
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Viralliset kotisivut
- Epäviralliset Matti-sivut
- Matti Nykäsen alastulomonttu
- Matti Nykäsen ura
- Suuret Suomalaiset:[1]
- Saksalainen mäkihyppysivusto, kattavine tilastopalveluineen
- Matti Nykänen Last.fm-sivustolla
- YLE/Elävä arkisto: Nykäsestä Calgaryn mäkikuningas
1924: Jacob Tullin Thams | 1928: Alf Andersen | 1932: Birger Ruud | 1936: Birger Ruud | 1948: Petter Hugsted | 1952: Arnfinn Bergmann | 1956: Antti Hyvärinen | 1960: Helmut Recknagel | 1964: Veikko Kankkonen | 1968: Jiří Raška | 1972: Yukio Kasaya | 1976: Hans-Georg Aschenbach | 1980: Toni Innauer | 1984: Jens Weissflog | 1988: Matti Nykänen | 1992: Ernst Vettori | 1994: Espen Bredesen | 1998: Jani Soininen | 2002: Simon Ammann | 2006: Lars Bystøl |
1964: Toralf Engan | 1968: Vladimir Belousov | 1972: Wojciech Fortuna | 1976: Karl Schnabl | 1980: Jouko Törmänen | 1984: Matti Nykänen | 1988: Matti Nykänen | 1992: Toni Nieminen | 1994: Jens Weissflog | 1998: Kazuyoshi Funaki | 2002: Simon Ammann 2006: Thomas Morgenstern |
1962: Helmut Recknagel | 1964: Toralf Engan | 1966: Bjørn Wirkola | 1968: Vladimir Belousov | 1970: Gari Napalkov | 1972: Wojciech Fortuna | 1974: Hans-Georg Aschenbach | 1976: Karl Schnabl | 1978: Tapio Räisänen | 1980: Jouko Törmänen | 1982: Matti Nykänen | 1985: Per Bergerud | 1987: Andreas Felder | 1989: Jari Puikkonen | 1991: Franci Petek | 1993: Espen Bredesen | 1995: Tommy Ingebrigtsen | 1997: Masahiko Harada | 1999: Martin Schmitt | 2001: Martin Schmitt | 2003: Adam Małysz | 2005: Janne Ahonen | 2007: Simon Ammann |
1972: Walter Steiner | 1973: Hans-Georg Aschenbach | 1975: Karel Kodejska | 1977: Walter Steiner | 1979: Armin Kogler | 1981: Jari Puikkonen | 1983: Klaus Ostwald | 1985: Matti Nykänen | 1986: Andreas Felder | 1988: Ole Gunnar Fidjestøl | 1990: Dieter Thoma | 1992: Noriaki Kasai | 1994: Jaroslav Sakala | 1996: Andreas Goldberger | 1998: Kazuyoshi Funaki | 2000: Sven Hannawald | 2002: Sven Hannawald | 2004: Roar Ljøkelsøy | 2006: Roar Ljøkelsøy |