Mesotsooinen maailmankausi

Wikipedia

Mesotsooinen maailmankausi oli geologinen ajanjakso noin 245–65 miljoonaa vuotta sitten. Maailmankausi tunnetaan dinosaurusten ja muiden matelijoiden valtakautena. Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman ja niistä kehittyi suuria kasvinsyöjä- ja lihansyöjäliskoja. Kauden loppupuolella nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omaksi ryhmäkseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Kasvillisuutta hallitsivat käpypalmut ja saniaiset. Koppisiemeniset kasvit ilmestyivät liitukaudella. Maailmankausi jaetaan kolmeen kauteen: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen.

Maapallolla oli tänä aikana lämmintä ja kuivaa, liitukauden keskivaiheilla saavutettiin kaikkien aikojen lämpöhuippu. Lämmin ja kuiva ilmasto suosi matelijoita. Millään mantereella ei ollut jäätiköitä. Tällä kaudella jättiläismanner Pangea (Pangaia) hajosi pohjoiseksi Lauraasiaksi ja eteläiseksi Gondwanamaaksi. Lauraasiassa oli mm. Amerikka ja Aasia, Gondwanamaassa taas mm. Etelä-Amerikka ja Afrikka. Gondwana alkoi pian hajota Amerikaksi ja Afrikaksi ja Aasia irrota Amerikasta.

Monia alkeellisempia matelijoita kuoli valtavan suuressa sukupuuttoaallossa trias- ja jurakauden välissä. Jättiläisliskot kuolivat tuntemattomasta syystä sukupuutton noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Samaan aikaan hävisi meristä lukuisia elämänmuotoja kuten ammoniitit. Henkiin jäi vain alle kolmemetrisiä eläimiä. Liitukauden lopun katastrofin syyksi on ehdotettu suuren asteroidin törmäystä maahan. Tätä eivät kaikki pidä ainakaan yksinään tyydyttävänsä selityksenä. Samoihin aikoihin tapahtui Deccanin laakiolla Intiassa valtavia tulivuorenpurkauksia.

[muokkaa] Mesotsooisen maailmankauden jako

Karkea jako:

Triaskausi 251 - 199,6 Mvs
Jurakausi 199,6 - 145,5 Mvs
Liitukausi 145,5 - 65,5 Mvs

Mesotsooista maailmankautta edelsi permikausi ja sen päättää liitukauden Maastrichtian-kausi (engl.), jonka jälkeen alkaa kenotsooisen maailmankauden Danian-kausi (engl.). Liitukauden päättää KT-raja tai LT-raja.

Tarkempi jako:

Eoni	Maailman kausi	Kausi	Epookki		Vaihe	Milloin oli (Mvs)
Fan ero tso ooin en
	Meso tsoo inen	Liitukausi 145,5 - 65,5	Myöhäis liitu kausi	Senon (engl, Senonian)	Maastrichtian	70,6—65,5
					Campanian	83,5—71,0
					Santonian	85,8—83,5
					Coniacian	89,3—85,8
				Gallia (engl. Gallic)	Turonian	93,5—89,3
					Cenomanian	99,6—93,5
			Varhais liitu kausi		Albian	112—99,6
					Aptian	125—112
					Barremian	130—125
				Neocomia (engl. Neocomian)	Hauterivian	136,4—130
					Valanginian	140,2—136,4
					Berriasian	145,5—140,2
		Jurakausi 199,6 - 145,5 Mvs	Myöhäis jura kausi	Malm	Tithonian	150,8 - 145,5
					Kimmeridgian	155,7 - 150,8
					Oxfordian	161,2 - 155,7
			Keski jura kausi	Dogger	Callovian	164,7 - 161,2
					Bathonian	167,7 - 164,7
					Bajocian	171,6 - 167,7
					Aalenian	175,6 - 171,6
			Varhais jura kausi	Lias	Toarcian	183 - 175,6
					Pliensbachian	189,6 - 183
					Sinemurian	196,5 - 189,6
					Hettangian	199,6 - 196,5
		Triaskausi 251 - 199,6 Mvs	Myöhäis trias kausi	Keuper, Tr3	Rhaetian	203,6 - 199,6
					Norian	216,5 - 203,6
					Carnian	228 - 216,5
			Keski trias kausi	Tr2 , Muschelkalk	Ladinian	237 - 228
			Keski trias kausi	Tr2 , Muschelkalk	Anisian	245 - 237
			Varhais trias kausi	Scythian	Olenekian	249,7 - 245
			Varhais trias kausi	Scythian	Induan	251 - 249,7