Permikausi

Wikipedia

Permikausi oli geologinen kausi paleotsooisen maailmankauden lopulla (300–245 tai 280–248 miljoonaa vuotta sitten). Silloin vallitsi kuiva ja kylmä monsuuni-ilmasto. Kausi oli matelijoitten aikaa ja päättyi suureen eläinlajien tuhoon. Havupuut levittäytyivät silloin laajalle alueelle. Nisäkäsmäiset matelijat ilmestyivät. Permikaudella eli matelijoitten lisäksi mm. hämähäkkieläimiä, sammakkoeläimiä sekä lukuisia kasvilajeja. Permikauden nimi tulee venäläisestä Permin alueesta.

[muokkaa] Geologia ja ilmasto

Merenpinta oli alhaalla, oli vain yksi suurmanner, Pangea (Pangaia) ja valtava meri, Panthalassa. Ilmasto oli ainakin Pangean rannikolla monsuunityyppinen, kauden alussa nykyistä kylmempi sekä mantereinen ja kuiva Pangain sisäosissa. Ilmasto lämpeni rajusti permikauden alkuvaiheessa ja saavutti nykyisen lämpötilan kauden keskivaiheilla, minkä jälkeen nousu jatkui hieman hitaampana. Samalla ilmasto joka oli ollut kauden alussa nykyistä kosteampi, kuivui nykyisella tasolleen. Pangeassa oli laajalti aavikoita, subtrooppinen kuivuusvyöhyke oli huomattavasti nykyistä laajempi.

[muokkaa] Kasvillisuus

Hiilikauden Lepidodendron-puut korvautuivat asteittain havupuilla, jotka lajiutuivat moniin nykyisiin ja sukupuuttoon kuolleisiin ryhmiin. Havupuut sekä gingkokasvit ilmestyivät evoluution reaktiona kuivaan ilmastoon. Käpypalmut ja neidonhiuspuut, vanhimmat nykyisen tyyppiset siemenkasvit, yleistyivät.

[muokkaa] Eläimistö

Permikauden fossiilien aaltokuvioita. Lac de Salagou, Ranska.

Matelijat olivat permikauden valtalajeja, mutta vielä ei ollut dinosauruksia. Matelijat olivat yleensä synapsideja, pelycosaureja ja terapsideja. Permikaudelle kehittyi ensimmäisen kerran suuri maaeläimistö kasvinsyöjineen ja lihansyöjineen. Permikauden lopulle mentäessä ilmastyivät ensimmäiset arkosaurit (proterosuchidi tekodontit)

Matelijat kehittyivät ja lajit synnyttivät uusia taajaan tahtiin permikaudella sammakkoeläinten lajimäärän vähetessä. Tunnetuin permikauden matelija lienee Dimetrodon, joka oli hieman krokotiilia muistuttava liskomainen, neljällä jalalla kävelevä matelija, jolla oli selässään suuri selkäevä, joka toimi luultavasti lämmönsäätelyelimenä. Laji eli noin 280-260 miljoonaa vuotta sitten ja oli noin 2 m pitkä. Kaudella kehittyi myös kaksijalkainen peto Postosuchus ja kasveja syövä Desmatosuchus. Keskisen permin Guadalupian-(Capitanian) kaudella 270-260,4 miljoonaa vuotta sitten alkeelliset terapsidit, nisäkäsmäiset liskot korvasivat pelycosaurit. Guadalupian-kauden lopulla noin 260,4 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten sattui joukkotuho, joka enteili valtavaa permikauden lopun tuhoa.

Meressä olivat ammoniitit, kierteissarvikotiloiset lonkerojalkaiset, helmiveneen edeltäjät, yleisiä. Samoin esiintyi merisiilin tapaisia piikkinahkaisia. Permikerrostuma tunnistetaan fusulinideista, kovakuorisista yksisoluisista alkueläimistä.

[muokkaa] Permikauden jako

Tiedetään tarkoin, mitkä eläinlajit määrittelevät permikauden, mutta kauden ajoitus on hieman epätarkka - sama koskee useimpia geologisia kausia.

Permi jaetaan yleensä kolmeen jaksoon:

Lopingian (P3) 260,4 - 251 (Loping-epookki, myöhäispermikausi)
- Changhsingian p9 253,8 - 251 Mvs
- Wuchiapingian p8 260,4 - 253,8 Mvs
Guadalupian (P2) 270,6 - 260,4 (Guadalupe-epookki,

keskipermikausi=Kazanian, Braxtonian)

- Capitanian p7 265,8 - 260,4 Mvs
- Wordian p6 268 - 265,8 Mvs
- Roadian p5 270,6 - 268 Mvs
Cisuralian (P1) 299 - 270,6 (Kisurali-eepokki, varhaispermikausi)
- Kungurian p4 275,6 - 270,6 Mvs
- Artinskian p3 284,4 - 275,6 Mvs
- Sakmarian p2 294,6 - 284,4 Mvs
- Asselian p1 299 - 294,6 Mvs

Tai näin:

Yläpermi 270,6-251 (myöhäispermi) Zechstein: vaiheet Roadian - Changxingian
- Changhsingian p9 253,8 - 251 Mvs
- Wuchiapingian p8 260,4 - 253,8 Mvs
- Capitanian p7 265,8 - 260,4 Mvs
- Wordian p6 268 - 265,8 Mvs
- Roadian p7 270,6 - 268 Mvs
Alapermi 299-270,6 (varhaispermi) Rotliegendes: vaiheet Asselian-Kungurian
- Kungurian p4 275,6 - 270,6 Mvs
- Artinskian p3 284,4 - 275,6 Mvs
- Sakmarian p2 294,6 - 284,4 Mvs
- Asselian p1 299 - 294,6 Mvs